Ja vuoret kaikuivat

Missä ollaan?

Romaanin päänäyttämö on Afganistan. Tapahtumien aikaväli on vuodesta 1952 vuoteen 2010.  Tapahtumat alkavat afganistanilaisesta maalaiskylästä, Shadbagista, jossa asutaan majoissa ja pestään pyykkiä virrassa. Eletään siis alkeellisissa oloissa. Myös Kabul tulee lukijalle tutuksi. Afganistanin lisäksi ollaan Ranskassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa.

Kenestä kerrotaan?

Romaanin tärkeimmät henkilöt ovat sisarukset Abdullah ja Pari. Kertomus alkaa heidän lapsuudestaan. Onnettomien olosuhteiden vuoksi he joutuvat eroon toisistaan ja tapaavat toisensa uudelleen vasta vanhuksina (juonipaljastus!) Romaanissa on oikeastaan yhdeksän eri kertomusta, jotka kaikki kerrotaan eri henkilön näkökulmasta. Osassa kertomuksista on minäkertoja, osassa taas ulkopuolinen kertoja. Kaikki henkilöt kuitenkin  liittyvät lopulta Abdullahin ja Parin tarinaan tavalla tai toisella. Henkilöitä ovat esimerkiksi lasten eno Nabi, Shadbagin myöhempien aikojen huumekeisarin poika Adel, Kabulissa kirurgina työkentelevä kreikkalainen Markos sekä Abdullahin tytär Pari.

Mistä on kysymys?

Löysin surullisen keijun
siimeksestä paperipuun.

Tiedän surullisen keijun
jonka tuuli puhalsi pois.

Parin ja Abdullahin hyräilemä lastenlaulu toistuu kertomuksessa useaan otteeseen. Laulun sävy kuvaa koko tarinan tunnelmaa: läheisistään eroon joutuminen saa aikaan surun, joka sävyttää koko elämää. Oikeastaan kaikkia kirjan henkilöitä yhdistää jonkinlainen haavoittuvuus tai kärsimys - joko itse koettuna tai läheltä seurattuna.

Kirjan tarinat ovat sujuvasti kirjoitettuja, ja  henkilöistä piirtyy lukijalle elävä kuva. On myös kiinnostavaa miettiä aina uuden tarinan alkaessa, miten se yhdistyy Abdullahin ja Parin tarinaan.

Mitä jäin miettimään?

Voisiko samantapainen tarina sijoittua Suomeen?  Kadonneen jäljillä tv-ohjelmassa ollaan ehkä samantapaisten kysymysten äärellä. Romaanin tapahtumat toki liittyvät tiukasti Afganistaniin ja siellä vallinneeseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Läheisistään varhain eroon joutuneen lapsen kokemus saattaa kuitenkin olla tunnistettava muuallakin kuin romaanin kuvaamassa maailmassa.

"Mutta myös jotakin muuta, ja se kutsuu häntä eniten. Se on hänen näkökenttänsä reunalla, pakeneva varjo. Hahmo. -- Hän etsii hahmon kasvoja, mutta ne pakenevat häneltä, liukuvat pois aina, kun hän kääntyy katsomaan. Pari tuntee aukon avautuvan sisällään. Hänen elämästään on aina puuttunut jotain. Jotenkin hän on aina tiennyt sen. "Veli", hän sanoo tajuamatta puhuvansa ääneen. Tajuamatta itkevänsä."



Teemoja

perhe
oikeudenmukaisuus
sisaruus

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri (Myös Khaled Hosseinen aiemmat romaanit Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa sopivat kurssin teemaan.)

Normaalia elämää

Missä ollaan?

Tapahtumapaikat löytyvät 2000 -luvun Suomesta. Kaupunkien tai paikkakuntien nimiä ei mainita, mutta lukiessa tulee olo, että novellien miljööt ovat suomalaisia pikkukaupunkeja. Novellissa Mökkiläiset ollaan meren rannalla. Pikkukaupunkimaiseen ympäristöön viittaa myös kannen kuva: rivi punaisia postilaatikoita.

Kenestä kerrotaan?

Noin kymmenen sivun mittaiset novellit kertovat tavallisista ihmisistä hiukan oudoissa tilanteissa. Novellit on otsikoitu päähenkilöä kuvaavalla sanalla: hammaslääkäri, varastomies, kampaaja, luokkatoverit, mökkiläiset...Päähenkilöt ovat aikuisia; pariskuntia tai yksineläjiä.

Mistä on kysymys?

Miltei kaikissa novelleissa on samantyyppinen rakenne. Novelli alkaa tiiviillä tilannekuvauksella, jossa samalla esitellään päähenkilö ja tapahtumaympäristö.

"Sini ei muistanut nähneensä yhtäkään kolmesta keskustelijasta kantakahvilassaan koskaan aikaisemmin. Mutta heissä kaikissa oli jotakin tuttua, ja Sini jäi kuuntelemaan heitä." (Arkistoväki)

"Paulin hengitys lemusi viinalle jo puoli kolmesta torstai-iltapäivänä. Timo huokasi myötätuntoisesti: miesparka oli ollut taas työlounaalla." (Alainen)

Esittelyjakson jälkeen tapahtumat kehittyvät ja huipentuvat jonkinlaiseen odottamattomaan konfliktiin. Päähenkilö on usein neuvoton ja toisinaan myös sivustakatsoja konfliktitilanteessa. Novellien lopetukset eivät jää avoimiksi, vaan lukija - ainakin suurin piirtein - ymmärtää, millaiseen tilanteeseen konfliktin selvittyä päädytään.

Tarinat ovat siis selkeälukuisia, eivät erityisen monitulkintaisia, mutta kuitenkin kiinnostavia lähinnä henkilöiden ajatusmaailman ja reaktioiden vuoksi. Kokoelman nimi Normaalia elämää saa lukijan miettimään, onko nimi osittain ironinen. Toisaalta novelleissa kuvatut tilanteet vaikuttavat siksi epänormaaleilta, että ne luovat vastakohdan henkilöiden normaalielämälle. Esimerkiksi novellissa Toimittaja kuvataan, miten arkisten ja pienten juttuaiheiden  tylsistämä toimittaja joutuu kesken kesäisen juttukeikkansa setvimään mahdollista hukkumisonnettomuutta.

Huomionarvoista

Kirjailija Maarit Verronen on koulutukseltaan tähtitieteilijä.

Teemoja

ihmisten väliset suhteet
oikeudenmukaisuus

Lukion kurssit

3 novelli kirjallisuuden lajina

Tuore maa

Missä ollaan?

Tuore maa on novellikokoelma, joka sisältää kahdeksan kertomusta. Tapahtumapaikkoja on siis useita. Etupäässä ollaan Yhdysvaltojen itärannikolla, mutta myös Seattle, Rooma, Lontoo ja Thaimaa ovat tarinoiden tapahtumaympäristöjä.

Kenestä kerrotaan?

Koska kyseessä on novellikokoelma, ei yhtä päähenkilöä ole. Useassa tarinassa kuitenkin esiintyy nuori intialaistaustainen mies nimeltä Kaushik. Hän menettää varhain äitinsä eikä oikein kunnolla toivu tästä. Myöhemmin hänestä tulee sotavalokuvaaja. Niminovellissa Tuore maa nuori äiti saa vieraakseen muualla asuvan leski-isänsä, joka haluaa tutustua tyttärenpoikaansa eikä saa kerrottua tyttärelleen, että on löytänyt uuden rakkauden. Novelli Pelkkää hyvyyttä puolestaan kertoo sisaruksista: sisko kutsuu luokseen pitkään teillä tietymättömillä olleen veljensä, jonka alkoholiongelman koko perhe tietää, mutta mistä kukaan ei halua puhua. Ei kuulu kenellekään –novellissa kirjakaupassa työskentelevälle nuorelle Sangille kosijat soittelevat kotiin. Täydelliseltä tuntuva poikaystävä tuottaa hänelle kuitenkin pettymyksen. Novellien henkilöt ovat enimmäkseen nuoria aikuisia

Mistä on kysymys?

Novellit käsittelevät bengalilaistaustaisten (=intialaisten), Yhdysvaltoihin muuttaneiden perheiden elämää. Huomion kohteena ovat ihmissuhteet sekä ristiriidat erityisesti vanhempien ja aikuistuneiden lasten välillä. Henkilöille perhesuhteet ovat tärkeitä, mutta joskus myös tukahduttavia. On paljon asioita, joita ei sanota ääneen.

”Hän oli tuntenut Chitran vain muutamia viikkoja, oli tavannut hänet kahdesti ennen avioliittoa. Siviilivihkimisen jälkeen oli nautittu pieni päivällinen hotellissa. ’Sukulaiset järjestivät koko jutun’, hän selitti ikään kuin kieltäytyen vastuusta. Tämä huomautus ahdisti minua enemmän kuin mikään mitä isä oli siihen mennessä sanonut. Isä ei ollut mikään myötäilijä, ja minä tiesin, ettei kukaan olisi rohjennut etsiä hänelle uutta vaimoa, ellei hän olisi itse ehdottanut sitä.  ’Kaushik, minä en jaksanut’, hän sanoi. ’En jaksanut tulla tyhjään taloon joka ilta.’ ”

Teemoja

parisuhde

perhe

perinteet

itsensä ja oman elämäntapansa löytäminen, aikuistuminen

Huomionarvoista

Tarinat ovat novelleiksi melko pitkiä, useiden kymmenien sivujen pituisia, miltei jo pienoisromaaneja siis. Novellit ovat sujuvalukuisia: teksteissä on hyvin kirjoitettua dialogia ja taitavia kuvauksia sekä ympäristöstä että henkilöiden kokemuksista.

"Musiikkisiivestä he löysivät huoneen, jossa oli sohvia ja nuottitelineitä. Nurkassa oli pikkuflyygeli ja sen edessä kaksi roskasäiliötä täynnä kertakäyttömukeja ja rutistettuja leipomon laatikoita. Isolla taitettavalla pöydällä oli kahvinkeitin ja pino käyttämättömiä mukeja."

Vaikka kertomukset ovat sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti kaukana suomalaisen lukijan maailmasta, on henkilöihin helppo samaistua.  Ainakin tarinoissa kuvatut vanhemmuus, sisarussuhteet ja aikuistuminen sisältävät paljon tuttuja  tunteita ja toiveita. Ylipäätään kokoelmassa  kuvattujen tunteiden kirjo teki minuun erityisen vaikutuksen. 

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri
3 novelli kirjallisuuden lajina

6,8 nykykirjallisuus

Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville

Missä ollaan?

Kirjan tapahtumien päänäyttämö on mielenkiintoinen: Guernseyn Kanaalisaari Englannin kanaalissa. Tapahtumien ajankohta on toisen maailmansodan jälkeinen aika tammikuusta syyskuuhun vuonna 1946.

Kenestä kerrotaan?

Tarinan keskushenkilö on lontoolainen nuori kirjailijatar Juliet Ashton. Juliet on tullut kuuluisaksi kirjoitettuaan sota-aikana sanomalehteen humoristista kolumnia "Izzy Bickerstaffin sodankäynti". Tarinan edetessä henkilögalleria kasvaa mittavaksi. Suurin osa henkilöistä on Guernseyn saarelaisia, jotka yrittävät toipua sodanaikaisesta saksalaismiehityksestä. Kirjan nimi viittaa saarelle perustettuun kirjallisuuspiiriin, joka sai alkunsa aivan muista syistä kuin jäsentensä kiinnostuksesta kirjallisuuteen (!)

Mistä on kysymys?

Kirja on kirjeromaani, joka koostuu pääosin Julietin käymästä kirjeenvaihdosta. Kirjeenvaihtoon osallistuvat niin Julietin kustantaja kuin guernseyläiset ystävätkin. Tapahtumat saavat alkunsa, kun Juliet saa kirjeen Guernseyllä asuvalta mieheltä, joka on saanut haltuunsa aiemmin Julietille kuuluneen kirjan. Häneltä Juliet kuulee saarella vaikuttavasta vähintäänkin epäperinteisestä kirjallisuuspiiristä. Piiristä  innoittuneena Juliet matkustaa Lontoosta Guernseyn saarelle etsimään aihetta uudelle kirjalleen. Aiheen lisäksi hän löytää sitten paljon muutakin. Tarina on melko kepeä, ja kirjeiden osin humoristinen tyyli vahvistaa vaikutelmaa. Tapahtumaympäristö, historiallinen ajankohta ja (todellisuudessakin mahdolliset?) ihmiskohtalot pitävät kuitenkin lukijan uteliaisuuden yllä.

Kirjan teemoja

sota
ystävyys
rakkaus
vanhemmuus

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri

Huomionarvoista

Kirjalla on kaksi kirjoittajaa: Mary Anne Shaffer ja Annie Barrows. Barrows on Shafferin sisarentytär. Hän viimeisteli kirjan Shafferin sairastuttua vakavasti.

Tarinasta käy ilmi, että Kanaalisaarilta lähetettiin lapsia Englantiin saksalaismiehitystä pakoon. Vanhemmistaan erotetut lapset tuovat lukijalle mieleen  Suomesta Ruotsiin lähetetyt sotalapset.

Kirjan kotisivut

Kaksi viatonta päivää

Missä ollaan?

Suomessa, tarkemmin määrittelemättömässä kaupungissa. Kirjan nimi viittaa kahteen kesämökillä vietettyyn päivään. Kirjan aikajänne on suunnilleen 1970 -luvulta nykypäivään.

Kenestä kerrotaan?

Kirjan päähenkilö on Sistinja, joka tarinan alussa on lapsi ja tarinan lopussa keski-ikäinen nainen. Sistinja on äitinsä hylkäämä, tätinsä luona kasvanut tyttö. Hän ei saa elämästään otetta, vaan koulut käytyään lipuu elämään alkoholisoituvan ja väkivaltaisen miehen, Aken, kumppanina. Kestääkseen Sistinja tarvitsee lääkkeitä - ja viinaa. Sistinjan tytär Hertta on toinen keskeinen henkilö tarinassa. 

Mistä on kyse?

"Kaksi viatonta päivää" on mielestäni sukupolvien tarina. Siinä kuvataan, kuinka tietynlainen osattomuus ja näköalattomuus siirtyy sukupolvelta toiselle. Kirjan nimi on siinä mielessä harhaanjohtava, että mökillä vietetyt päivät ovat pienen pieni osa Sistinjan ja Hertan viinanhuuruisesta elämästä eivätkä ole tarinan keskeisin asia. Kirjan kieli on paikoin tajunnanvirtamaista, mikä ainakin minulle luo vaikutelman siitä, että henkilöt ovat jotenkin niin upoksissa omaan surkeuteensa, että eivät enää ymmärrä, miten epänormaalia heidän "normaalielämänsä" on. 

" Ja sitten Hertta kiskoo Aken kengät pois jaloista, se on Hertan luottotehtävä, Hertta on paras tyttö siihen hommaan. Mutta nyt Ake kaatuu hankalaan paikkaan, vessanpytyn ja seinän väliin. Hertta vuoroin empii, vuoroin raivoaa. Ake on painava. Hän repii ja repii, ei Ake liikahda, on jätettävä. Itse käytävä pissalla niin että nostaa jalat Aken ruhon päälle. Pitää Aken paksua niskaa jalkatukena.
Herttaa naurattaa."

Kirjan teemoja

perhe
parisuhde
alkoholismi
lapsuus

Huomionarvoista

Näkökulma vaihtuu useaan otteeseen, eikä kertomus etene kronologisesti, vaan mukana on takaumia, joten tarinan seuraaminen on paikoin haasteellista. Toisaalta sekä äidin että tyttären lapsuus vaikuttaa yhtä ankealta, joten vaikutelma "tätä yhtä ja samaa" voi olla aiheellinenkin.

Kirjasta tulevat mieleeni Markus Nummen Karkkipäivä ja Mari Mörön Kiltin yön lahjat, jotka molemmat kertovat heitteillä olevista lapsista hyvinvointi-Suomessa.

Kaksi viatonta päivää oli vuoden 2014 Finlandia -palkintoehdokas.

Lukion kurssit

 4 vaikuttava kirjallisuus
 6 ja 8 nykykirjallisuus

Tulvaniitty

Missä ollaan?

Kertomus alkaa Kalkutasta, Intiasta. Myöhemmät tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltoihin, Rhode Islandille. Henkisesti ollaan aika tiiviisti bengalilaisyhteisöissä ja yliopistomaailmassa. Ajallisesti tapahtumat sijoittuvat 1940 -luvulta nykypäivään.

Kenestä kerrotaan?

Keskeisiä henkilöitä ovat kalkuttalaisveljekset ja heidän perheensä. Veljeksistä vanhempi, Subhash, päätyy Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Nuorempi veli Udayan liittyy kalkuttalaisissa opiskelijapiireissä vaikuttavaan naksaliittikapinallisten ryhmään kohtalokkain seurauksin. Tärkeä henkilö on myös Udayanin vaimo Gauri.

Mistä on kysymys? 

Tulvaniitty kertoo perheenjäsenten välisistä lujista sidoksista. Siinä käsitellään myös ideologian ja perinteiden vaikutusta ihmiseen. Isoja elämänkysymyksiä käsitellään kiinnostavien ja ristiriitaistenkin henkilöhahmojen kautta. Mikä elämässä on tärkeää? Millaisia velvollisuuksia ihmisellä on läheisiään kohtaan? Voiko velvollisuudesta kasvaa rakkautta? Mikä tekee ihmisen onnelliseksi? Tarinan luettua tuli olo, että onnellisuus ei välttämättä synny odotuksenmukaisuudesta. Elämä tuo eteen odottamattomia asioita, joiden kanssa on selvittävä. Kyky selviytyä ja olla katkeroitumatta on ehkä avain hyvään elämään.

Kirjan nimi Tulvaniitty viittaa veljesten lapsuudenkodin lähistöllä olevaan joutomaahan. Niitty on sekä onnellisten että surullisten tapahtumien näyttämö.

Kirjan teemoja

perhe
valta, vallankäyttö
rakkaus
vanhemmuus


Kirjailijan kotisivu

Huomionarvoista

Intialaistaustainen, Lontoossa syntynyt ja Rhode Islandilla Yhdysvalloissa kasvanut Jhumpa Lahiri asuu nykyään perheineen Roomassa, Italiassa.

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri

The Hidden Cottage

Missä ollaan?

Englantilaisessa pikkukaupungissa nimeltä Little Pelham, joka sijaitsee melko lähellä Lontoota, mutta kuitenkin sen verran etäällä, että ympäristö on selvästi maaseutumainen. Jo kirjan nimikin viittaa "maaseutuidylliin".

Mistä on kyse?

Kansien välistä löytyy kepeähkö ihmissuhdetarina, jossa käsitellään Channingin perheen - vanhempien ja aikuistuneiden lasten -  vuosien varrella patoutuneita ihmissuhteita. Käsittelyssä ovat lasten ja vanhempien väliset suhteet sekä eri-ikäiset parisuhteet. Myös ystävyyttä korostetaan.

Kenestä kerrotaan?

Päähenkilö on Mia Channing, noin 40 -vuotias hattukaupan omistajatar, jonka aviomies Jeff työskentelee viikot Brysselissä. Mian ja Jeffin aikuistuneet lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Jeff on dominoiva ja egoistinen hahmo, jonka kanssa muut perheenjäsenet selvittävät välejään tarinan kuluessa.
Juoni on melko ennalta arvattava, ja henkilöt aika yksiulotteisia: sympaattisia tai epämiellyttäviä.

Kirjan teemoja

parisuhde
perhe-elämän haasteet

Huomionarvoista:

Teos on best-seller kotimaassaan Iso-Britanniassa. Kirjaa ei toistaiseksi ole suomennettu. Kirjan lajityyppi on chick-lit.
Ohessa linkki blogiin, jossa tyylilajia avataan tarkemmin: Mitä on chick-lit?

Kirjailija Erica Jamesin kotisivu

Kaikki oikein

 Missä ollaan?

2000 -luvun Helsingissä / pääkaupunkiseudulla, vaikka mitään paikkoja tai kaupunginosia ei erikseen nimeltä mainitakaan. Välillä päähenkilö käy viikon lomalla Thaimaassa.

Kenestä kerrotaan?

Päähenkilö on kauneushoitolan työntekijä, noin 40 -vuotias Eevi. Toinen tärkeä henkilö kirjassa on Eevin mies Kari. Pariskunta on ollut naimisissa viisitoista vuotta.

Mistä on kysymys?

Eevi voittaa lotossa seitsemän miljoonaa euroa. Eevistä voitto tuntuu hienolta ja ansaitulta, koska hän on elänyt lapsuutensa ankaran pihissä perheessä, eikä aikuisiälläkään ole ollut rahaa liiaksi asti. Voitto huumaannuttaa pariskunnan mutta tuo myös joukon ongelmia mukanaan. Lapsellisen ja tunne-elämältään epäkypsän oloisen Karin alkoholinkäyttö lisääntyy hälyttävästi. Eevi puolestaan kokee rahan erkaannuttavan häntä läheisistään. Ystävät ja sukulaiset suhtautuvat äkkirikastuneeseen Eeviin monella eri tavalla. Eevin ja Karin parisuhde kriisiytyy, ja elämä vaikuttaa - rahan tuomista mahdollisuuksista huolimatta - näköalattomalta.

Kirjan teemoja

parisuhdeongelmat
rahan vaikutus ihmisiin
itsetunto ja identiteetti

Huomionarvoista

Teoksen dialogi on erityisen aitoa ja luontevaa
Taustamateriaalina on käytetty tutkimusta suomalaisista lottovoittajista (1997)

Kustantajan (Otava) julkaisema sivu kirjailija Anna-Leena Härkösestä

Lukion kurssit
6,8 nykykirjallisuus

Teemestarin kirja

Missä ollaan?
Skandinavian unionissa, Uudessa Qianissa. Tapahtumat sijoittuvat nykyisen Pohjois-Suomen alueelle, muun muassa Kuusamo mainitaan. Eletään tarkemmin määrittelemätöntä aikaa suuren katastrofin jälkeen. Aikaan liittyvinä ilmauksina tarinassa puhutaan entismaailmasta ja nykyismaailmasta, joka siis on tarinan kerrontahetkeä.

Kenestä kerrotaan?
Päähenkilö on noin 20-vuotias Noria Kaitio, josta isä on kouluttanut itselleen seuraajan teemestarin arvostettuun ammattiin. Yleensä teemestarit ovat miehiä, joten Norian rooli on poikkeuksellinen.

Mistä on kysymys? 

Makea vesi on vähissä. Sotilasdiktatuuri hallitsee Uuden Qianin aluetta, ja veden käyttö on tarkoin säännösteltyä. Vesiannokset eivät riitä ihmisille, ja he kehittelevät keinoja saadakseen itselleen lisää vettä. Veden hallinta ja hankinta  luo konflikteja valtaapitävien ja tavallisten ihmisten välille.

Kirjan teemoja

valta, vallankäyttö
ystävyys, uskollisuus
eettiset kysymykset
zeniläisyys

Huomionarvoista

Emmi Itäranta on kirjoittanut Teemestarin kirjan  sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 2012 ja Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa vuonna 2014 nimellä Memory of Water. Käännösoikeudet on myyty 17 kielialueelle.

Kirjailijan kotisivu

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri
4 valta ja vallankäyttö, sukupuoli ja identiteetti
6, 8 nykykirjallisuus