Jos luotain lähdet/ Pudotuspeli

Dekkareita ei blogissa ole vielä tähän mennessä käsitelty ollenkaan. Nyt niitä tulee kaksi samalla kertaa. Luin kirjat nopeassa tahdissa peräkkäin ja päädyin nyt esittelemään ne näin vertailevassa muodossa – ehkä siksikin, että toinen niistä oli mielestäni paljon parempi.

Esittelen kirjat lukemisjärjestyksessä. A on Tess Gerritsenin Jos luotain lähdet ja B Arne Dahlin Pudotuspeli.

Missä ollaan?

A Yhdysvalloista lähdetään, mutta tärkeimmät tapahtumat sijoittuvat eurooppalaisiin suurkaupunkeihin, Berliiniin ja Amsterdamiin.

B Tukholmassa, Ruotsissa. Eri kaupunginosia kuvaillaan tarkastikin. Tämä varmasti lisää uskottavuutta ja luo tuttuutta Tukholmaa tunteville lukijoille.

Kenestä kerrotaan?

A Tärkeimmät henkilöt ovat Sarah Fontaine, mikrobiologi, ja poliisin erikoistutkija Nick O’Hara.

B Päähenkilö on tukholmalainen lähiöpoliisi Paul Hjelm, joka tarinan alussa siirretään vastaperustettuun keskusrikospoliisin erikoisyksikköön. Myös muut erikoisyksikön poliisit tulevat tarinan aikana lukijalle tutuiksi. Osa tarinan viehätystä on seurata poliisiporukan ryhmäytymistä.

Mistä on kyse?

A Sarahin aviomies on kuollut tulipalossa berliiniläisessä hotellissa. Syntyy kuitenkin epäilys, että kuollut mies onkin joku muu, ja aviomies on kadonnut. Nick O’Hara alkaa tutkia tapausta. Pikkuhiljaa paljastuu, että kyseessä on sekava rikosvyyhti, jossa on mukana eri maiden tiedustelupalveluita.

Toinen tärkeä asia on Sarahin ja Nickin välisen romanttisen suhteen kehittyminen. Tämän juonipaljastuksen voi tehdä, koska suhdetta aletaan kehitellä niin alleviivaavalla tavalla heti alusta lähtien, että mitään ei varmasti jää epäselväksi.

B Keskusrikospoliisin uusi yksikkö perustetaan, koska Tukholmassa on murhattu kaksi liikemiestä muutaman päivän sisällä. Ryhmä alkaa selvittää tapausta ja yrittää pysäyttää murhaajan.

Ansiot ja heikkoudet (täysin subjektiivisesti arvioituna!)

A Tarina on trillerimäinen ja loppua koti erityisen tiivistunnelmainen, toimintaelokuvamainen. Miinusta sen sijaan ohuesta ja epäuskottavasta henkilökuvauksesta. Esimerkiksi Sarahin ammattia ei hyödynnetty tarinassa mitenkään, vaikka se aluksi tuotiinkin esiin. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla kaupan myyjä tai astronautti. Tarinassa hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja. Henkilöt eivät juuri kehity tarinan aikana vaan pikemminkin ovat jonkinlaisessa roolissa; pelastettava prinsessa ja harmaahiirestä sankariksi muuntuva mies, eräänlainen Superhessu siis. On myös hyvä tietää, mitä ovat FBI, CIA sekä Mossad, jotta tarinan punaista lankaa pystyy seuraamaan.

B Erikoisyksikön poliisit ovat sympaattisia ja lukijalle samaistuttavia heikkouksineen. Suomalaista lukijaa ilahduttavat suomalaiset tai suomalaissyntyiset hahmot. Paul Hjelm on tarinan päähenkilö, mutta välillä näkökulma vaihtuu, ja tilannetta tarkastellaan toisten poliisien tai murhaajan näkökulmasta. Heikkouksia ei tähän hätään tule mieleen. Tarina on suurelta osin uskottava. Erityistä on myös Thelonious Monkin jazzkappaleen Misterioson yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus. Kappale on jopa eräänlainen motiivi tarinassa, sillä se soi moneen kertaan. (Kirjan luettuani kuuntelin Misterioson Youtubesta. Se onkin yllättävän hilpeä biisi!)

Joten - tulikin varmaan aika selväksi, kummasta kirjasta pidän enemmän.

Muuta

A Kirjailija Tess Gerritsen on amerikankiinalainen kirjailija ja sisätautilääkäri. Suurin osa hänen muusta tuotannostana sijoittuu sairaalamaailmaan.

B Kirjailija Arne Dahl on oikealta nimeltään Jan Arnald. Pudotuspeli on osa hänen kirjoittamaansa dekkarisarjaa, josta on myös tehty tv-elokuvia. Näitä kaksiosaisia tv-elokuvia esitetään kevättalvella 2015 Yle Fem –kanavalla.

Lukion kurssit

2 dekkarikirjallisuus

Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi

Missä ollaan? 

No nyt! Vaikka missä. Tapahtumat alkavat Ruotsista, mutta ehkä helpompaa olisi mainita sellainen maailmankolkka, jossa kirjan päähenkilö ei pitkän elämänsä aikana käy.

Kenestä kerrotaan, mistä on kyse?

Tarinan päähenkilö on ruotsalainen  Allan Karlsson, joka satavuoispäivänään karkaa vanhainkodista. Hulvattomien sattumusten täyteinen karkumatka on kertomuksen toinen tarinalinja. Matkan aikana Allanin seuraan liittyy joukko erikoisia ja keskenään hyvin erilaisia ihmisiä- ja myös eläimiä.

Toinen tarinalinja on Allanin muistelmat, joissa hän pikkuhiljaa etenee lapsuudestaan kirjan nykyhetkeen. Allanin pitkä elämä on ollut vähintäänkin värikäs. Hän on osittain vapaaehtoisesti, osittain pakotetusti matkustellut eri puolilla maailmaa ja tutustunut siinä samassa esimerkiksi useisiin valtionpäämiehiin.

Kirjan luonne

Kirjaa on kuvailtu veijariromaaniksi, ja suomalaiselle lukijalle tulee tietysti mieleen, että kirjailija  Jonas Jonasson on varmaankin Paasilinnansa lukenut. Kirjassa jopa viitataan Paasilinnaan kohdassa, jossa kirjan tärkeä naissivuhenkilö, Gunilla,  esitellään lukijalle. Kirjailija toteaa suunnilleen niin, että tällaisia henkilöitä voi olla vain Arto Paasilinnan romaaneissa. (!)

Paikoin Allanin tarinan käänteet tuovat  myös mieleen Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis -romaanin.

Kirjassa on myös jotain samaa kuin tässä blogissa aiemmin esitellyssä kirjassa Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. Molemmissa kirjoissa epäodotuksenmukaiset ihmiset muodostavat lämminhenkisen yhteisön, jolla on yhteinen päämäärä.

Kenen kannattaa lukea?

Kirja on mielikuvituksellinen, hauska ja hyväntahtoinen. Allanin nuoruuden seikkailut käyvät jopa jonkinlaisesta historian oppitunnista. Ystävyyden merkitys korostuu Allanin pakomatkan aikana. Kirjaa voi siis suositella lukijalle, joka pitää vähän hulluista ja epärealistisista tarinankäänteistä. Tämä on ennen kaikkea hyvän mielen kirja.

Huomionarvoista

Kirjasta on tehty samanniminen elokuva.

Teemat

ystävyys
historia

vanheneminen

Kuningasajatus

Kuka, missä, milloin?

Jaan Krossin Kuningasajatus -romaanin tapahtumat sijoittuvat Viroon. Päähenkilö on nuori historiantutkija.  Aikatasoja on oikeastaan kolme: ensiksi ja ehkä tärkeimpänä  kirjan nimettömän minäkertojan elämä 1940 -luvun puolivälissä, toiseksi kertojan tutkimuskohteen Jüri Vilmsin elämänvaiheet ensimmäisen maailmansodan aikaan. Kolmas aikataso kertoo ruotsalaisen tutkimusmatkailijan S.A. Andreen huimapäisestä lentoyrityksestä pohjoisnavalle 1800 -luvun lopussa.

Sekä Jüri Vilms että S.A. Andree ovat todellisia historiallisia henkilöitä. Vilmsin elämän ja erityisesti kuoleman tutkiminen osoittautui 1940 -luvun Viron tilanteessa tulenaraksi aiheeksi. Tarinan nykyhetki kertoo ajasta, jolloin ensimmäinen neuvostomiehitys oli päättynyt Virossa, ja saksalaiset olivat vallassa ennen seuraavaa (ja sittemmin vuosikymmeniä kestänyttä) neuvostomiehitystä. Epäluulon ja terrorin ilmapiiri hallitsi ihmisiä.

Mitä erityistä?

Krossin tapaan tekstissä on paljon historiallisia yksityiskohtia ja eräänlaisia sisäkertomuksia, joten lukeminen on -ainakin minulle- paikoin vähän työlästä. Toisaalta kirjassa keskeistä on rakkauskertomus ja nuorten ihmisten elämän kohtalonhetket, joten jännite kuitenkin säilyy.

Kerrontateknisesti mielenkiintoista on, että päähenkilön kokemukset sekoittuvat välillä Jüri Vilmsin kokemuksiin. Näitä kohtia lukiessaan joutuu miettimään, kenestä kerrotaan ja mikä tarkoitus kokemusten "samaistamisella" on. Onko kirjailija halunnut kuvata kahta elämää, joissa sattumoisin on samanlaisia piirteitä? Vai onko tarkoitus osoittaa, että ihmisinä kokemuksemme harvoin ovat täysin ainutlaatuisia, vaikka ehkä itse haluaisimmekin uskoa niin?  Paras esimerkki tällaisesta "samaistamiskohtauksesta" lienee kirjan surullinen loppukohtaus. (Ei enempää juonipaljastuksia tähän kohtaan!)

Osa kirjan tapahtumista sijoittuu myös Suomeen, kohtalokkaana keväänä 1918.

Teemoja

rakkaus
valta, vallankäyttö
historia
rohkeus

Lukion kurssit

4 vaikuttava teos
(5 klassikko?)

Syvyydestä

Missä ollaan?

1950 -luvun Tallinnassa. Kirjan päähenkilön tekemän arkeologisen löydön myötä päästään vilkaisemaan myös keskiaikaista Tallinnaa.

Kenestä kerrotaan? Mistä on kyse?

Syvyydestä -romaanin päähenkilö ja minäkertoja on noin kolmekymmentävuotias Peeter Mirk. Kertomuksen alussa hän on juuri palannut työleiriltä Siperiasta, johon hänet  oli karkotettu kahdeksan vuotta aiemmin tuhansien maanmiestensä tavoin. Ennen karkotustaan Peeter oli ehtinyt valmistua juristiksi Tarton yliopistosta.

Palattuaan Viroon Peeter pääsee töihin arkeologiselle kaivaukselle. Eräänä päivänä hän löytää keskiajalla eläneen Tallinnan arkkipiispan jälkeensä jättämän kirjoituksen. Peeter salaa löytönsä työtovereiltaan ja päättää selvittää  tekstin sisällön ja arvon ennen kuin luovuttaa sen neuvostoviranomaisille.

Kirja kuvaa hyvin toisen maailmansodan jälkeisen Neuvosto-Viron ilmapiiriä ja ihmisten sopeutumista uuteen tilanteeseen, kun niin monet Viron tasavallan aikaiset asiat - kuten omaisuus ja yhteiskunnallinen asema - olivat saattaneet tyystin "nollautua"sosialistisen järjestelmän myötä. Elämää vaikeutti myös kuoleman, katoamisten ja pakolaisuuden myötä murentuneet ystävyys- ja perhesuhteet.

Jaan Kross valottaa henkilöidensä elämäntarinoita useilla sisäkertomuksilla. Näin henkilökuvat syvenevät, ja yhteiskunnallisen todellisuuden kuva laajenee. Kirja antaa vaikutelman, että sota jälkiselvittelyineen vaikutti lähes kaikkien virolaisten elämään epäoikeudenmukaisella ja mielivaltaisella tavalla. Työleirituomioita ja muita rangaistuksia oli jaettu melko sattumanvaraisin perustein, eivätkä Siperiasta kotiin palaavat ihmiset - lähes kymmenen vuoden jälkeenkään - olleet varmoja, keneen uskaltavat luottaa, kun alkavat rakentaa itselleen uutta elämää.

Kenelle suosittelen?

Viron (lähi)historiasta kiinnostuneille kirja on uskoakseni mieluisaa luettavaa. Krossin polveileva tyyli vaatii hiukan tavallista enemmän keskittymistä, mutta on lopulta palkitsevaa: tunnelmat ja henkilökuvat ovat tarkkoja ja uskottavia.

Teemoja
oikeudenmukaisuus
ystävyys
historia

Lukion kurssit
4 vaikuttava teos
5 kirjallisuuden klassikko

Pohdittavaa
Miten tulkitset kirjan loppuratkaisun? Millä tavoin Andreaksen libelli vertautuu Viron (kirjassa kuvatun ajan) yhteikunnalliseen todellisuuteen?

Kaunis sydän

Missä ollaan?

Tarinan tapahtumat alkavat El Salvadorista, Väli-Amerikasta, jossa käydään veristä ja julmaa sisällissotaa. Enimmän aikaa ollaan kuitenkin Kaliforniassa, jonne päähenkilö pakenee sodan jaloista.

Kenestä kerrotaan?

Kirjan päähenkilö on Ana, joka tarinan alussa on pikkutyttö. Tarina etenee kahdessa aikatasossa. Toinen kerrontalinja  alkaa Anan sotakokemuksista El Salvadorissa ja etenee  katolisen luostarin kautta kotiapulaisaikaan kalifornialaisperheessä. Toinen tarinataso kertoo ajasta, jonka Ana viettää rakastettunsa sairasvuoteen äärellä.

Anan lisäksi keskeisiä henkilöitä ovat Trellisin perheen jäsenet: vanhemmat ja kaksi lasta.

Mistä on kysymys?

Kaunis sydän on ennen kaikkea ihmissuhdetarina, rakkauskertomus. Tapahtumien aikajänne on parikymmentä vuotta, ja siinä ajassa Ana kasvaa lapsesta keski-ikäiseksi naiseksi. El Salvadorista pelastuttuaan hän päättää ryhtyä nunnaksi, ja viettääkin nuoruutensa luostarissa. Luostarin johtajatar kuitenkin lähettää hänet ennen luostarilupauksen antamista  puoleksi vuodeksi lastenhoitajaksi Trellisin perheeseen. Puoli vuotta venyy ensin vuodeksi, sitten toiseksi ja lopulta kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Näkökulma tarinassa on Anan, joka on varsin sympaattinen ja helposti samaistuttava hahmo. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista, ja siinä on paljon dialogia.

Huomionarvoista

Kirjailija Cecilia Samartin on psykoterapeutti, joka on työskennellyt latinalaisamerikkaisten siirtolaisten parissa. Kirjan takakannen mukaan monilla hänen asiakkaistaan on ollut traumaattisia kokemuksia, joista he kuitenkin ovat selviytyneet. Samartin on saanut ideoita kirjoihinsa asiakkaidensa tarinoista.

kirjailijan kotisivu

Teemoja

rakkaus
parisuhde
vanhemmuus
siirtolaisuus
sota

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri (kulttuuriympäristö tosin antaa tässä ehkä kehyksen tapahtumille eikä ole erityisemmin tarkastelun kohteena)
4 vaikuttava teos (kirja on hiukan viihteellinen vaikuttavaksi romaaniksi, mutta kirjan aiheet, sodan julmuuksista toipuminen ja eettisten asioiden pohtiminen ovat joka tapauksessa vaikuttavia aiheita)