Tyttölapsia

Missä ollaan ja kenestä kerrotaan?

Ljudmila Ulitskajan novellikokoelmassa ollaan Moskovassa ja sen liepeillä 1940 -luvun lopun ja 1950 -luvun Neuvostoliitossa.

Kuten kokoelman nimestä voi päätellä, tarinat kertovat koulutytöistä. Jotkut henkilöt esiintyvät useammassakin tarinassa: Tanja, Lidka, Aljona sekä kaksoset Viktorija ja Gajane. Kirjassa kuvataan pääasiassa tyttöjen arkista elämää: koulunkäyntiä, syntymäpäiväjuhlia, pioneerikerholaisia.

Aiheita ovat esimerkiksi tyttöyhteisön hierarkia, sisarusten väliset suhteet, sosiaaliluokkien erot, koulukiusaaminen sekä tietysti tyttöjen oma kasvu ja kehitys. Kerrontatapa on psykologinen. Lukijalle kerrotaan, mitä henkilöt ajattelevat ja miltä heistä tuntuu. Novelleissa on kuitenkin  melko runsaasti dialogia, joka tekee henkilöistä aidon tuntuisia ja tuo tekstiin myös huumoria.

Kokoelman ensimmäisen osan ("Tyttölapsia") novellit ovat pituudeltaan 20-40 -sivuisia. Jälkimmäisen osan (Lapsuus -49) novellit ovat selvästi lyhyempiä, vain muutaman sivun mittaisia.

Kenelle voi suositella?

Jos neuvostonostalgia kiinnostaa, kirja kannattaa lukea. Toisaalta varmasti kuka tahansa voi kiinnostua teoksesta lapsuuden ja nuoruuden kuvauksena. Jotkin asiat ovat ja pysyvät aikakaudesta ja yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. Ehkä kirja kuitenkin puhuttelee enemmän naislukijoita.

Huomionarvoista

Kirjailija Ljudmila Ulitskaja on koulutukseltaan perinnöllisyystieteilijä ja (kirjan etuliepeen mukaan) yksi Venäjän arvostetuimmista ja myös kansainvälisesti palkituimmista nykykirjailijoista.

Teemoja/aiheita

lapsuus, nuoruus
sisaruus
kouluelämä
Venäjä (Neuvostoliitto)

Lukion kurssit

3 novellikokoelma

Pohdittavaa

Millaiset novellikokelmassa kuvatut asiat ovat ajattomia eli kuuluvat myös nykylasten ja -nuorten maailmaan?

Irakin Purkkajeesus

Missä ollaan?
Kaikkien novellien tapahtumapaikkoja ei nimetä, mutta oletettavasti enimmäkseen ollaan Irakissa, enemmän maaseudulla kuin kaupungissa. Parissa novellissa ollaan Suomessa: ensin Helsingissä ja sitten metsässä, jonkinlaisessa mökkimaisemassa. Novellit kuvaavat yleensä nykyaikaa.

Kenestä kerrotaan?

Kaikki 13 novellia kertovat eri henkilöistä. Useimmat päähenkilöt ovat nuoria irakilaismiehiä. Kokoelman viimeisen novellin Parahin Beto päähenkilö ja kertoja tosin on koira. Sodan vaikutus näkyy jollain tavalla lähes kaikissa henkilöissä. Joko he kärsivät jonkinlaisista sotatraumoista, kuten novellin Ole kiltti äläkä tapa minua päähenkilö Tiikeri, tai heidän elämänsä on sodan vuoksi joutunut oudoille urille.  Helsingissä asuva Tiikeri on ammatiltaan linja-auton kuljettaja. Kerran toisensa jälkeen hän alkaa nähdä, että hänen kuljettamaansa bussiin nousee mies, jonka hän surmasi sodassa viisitoista vuotta sitten. Joidenkin henkilöiden elämässä sota näkyy niin, että elämä on köyhää ja virikkeetöntä. Sota näyttää myös muuttaneen henkilöiden käsitystä oikeasta ja väärästä.

Mistä on kysymys?

Novellit ovat erillisiä tarinoita, eivätkä liity toisiinsa. Osa tarinoista on lähes realistisia, mutta osan tyyliä voisi kai kuvailla maagiseksi realismiksi tai ainakin surrealistiseksi. Esimerkiksi novellissa Onkalo mies putoaa kadulla onkaloon. Onkalossa on vanha mies ja talvisodassa kaatunut venäläinen sotilas. Vanha mies kertoo olevansa ”abbasidiajalta” (750-1258 jKr) ja eräänlainen henkiolento eli dzinni. Käy ilmi, että onkalossa ollaan jonkinlaisessa aikasiirtymäpelissä. Novellin lopussa vanhus kuolee, venäläinen sotilas muuttuu hologrammiksi ja onkaloon pudonnut mies huomaa olevansa dzinni. Sitten aukosta tupsahtaa pieni tyttö, joka kertoo, että häntä jahtaa verikoerobotti...

Novellit antavat myös epätavanomaisen näkökulman sotaan. Kaikki väkivaltaisuuksissa olevat henkilöt eivät ole mukana velvollisuuden, aatteen tai ideologian vuoksi. Mukana on myös vastenmielisiä ihmisiä, jotka pitävät väkivallasta ja toisten alistamisesta. Näin on esimerkiksi novellissa Kompassi ja murhamiehet. Novellissa kuvatusta väkivallan ihannoinnista tulee mieleen jonkinlainen jalkapallohuliganismi -ilmiö, jossa itse asia ei välttämättä edes kiinnosta, mutta se antaa oikeuden riehumiseen ja väkivaltaan.

Teemoja
sota
väkivalta
yhteisöllisyys
uskonto ja ideologia


Huomionarvoista

Kokoelman kirjoittaja Hassan Blasim (s. 1973) on irakilaissyntyinen, mutta asuu nykyisin Suomessa. Novellikokoelma voitti brittiläisen The Independent -lehden arvostetun kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Blasim kirjoittaa arabiaksi.

Lukukokemuksena

Irakin Purkkajeesus on omalaatuinen, osin jopa hiukan vastenmielinen, mutta joka tapauksessa mielenkiintoinen. Se sopisi mielestäni hyvin lukupiirikirjaksi, sillä kirjan luettua tulee  olo, että haluaisi keskustella kirjasta jonkun kanssa.

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri (Jos yleensä luet kirjoja, tämä on hyvä valinta, mutta jos edellinen lukemasi kirja on ollut Harry Potter, niin älä valitse tätä)
3 novelli kirjallisuuden lajina
4 vaikuttava teos

Normaalia elämää

Missä ollaan?

Tapahtumapaikat löytyvät 2000 -luvun Suomesta. Kaupunkien tai paikkakuntien nimiä ei mainita, mutta lukiessa tulee olo, että novellien miljööt ovat suomalaisia pikkukaupunkeja. Novellissa Mökkiläiset ollaan meren rannalla. Pikkukaupunkimaiseen ympäristöön viittaa myös kannen kuva: rivi punaisia postilaatikoita.

Kenestä kerrotaan?

Noin kymmenen sivun mittaiset novellit kertovat tavallisista ihmisistä hiukan oudoissa tilanteissa. Novellit on otsikoitu päähenkilöä kuvaavalla sanalla: hammaslääkäri, varastomies, kampaaja, luokkatoverit, mökkiläiset...Päähenkilöt ovat aikuisia; pariskuntia tai yksineläjiä.

Mistä on kysymys?

Miltei kaikissa novelleissa on samantyyppinen rakenne. Novelli alkaa tiiviillä tilannekuvauksella, jossa samalla esitellään päähenkilö ja tapahtumaympäristö.

"Sini ei muistanut nähneensä yhtäkään kolmesta keskustelijasta kantakahvilassaan koskaan aikaisemmin. Mutta heissä kaikissa oli jotakin tuttua, ja Sini jäi kuuntelemaan heitä." (Arkistoväki)

"Paulin hengitys lemusi viinalle jo puoli kolmesta torstai-iltapäivänä. Timo huokasi myötätuntoisesti: miesparka oli ollut taas työlounaalla." (Alainen)

Esittelyjakson jälkeen tapahtumat kehittyvät ja huipentuvat jonkinlaiseen odottamattomaan konfliktiin. Päähenkilö on usein neuvoton ja toisinaan myös sivustakatsoja konfliktitilanteessa. Novellien lopetukset eivät jää avoimiksi, vaan lukija - ainakin suurin piirtein - ymmärtää, millaiseen tilanteeseen konfliktin selvittyä päädytään.

Tarinat ovat siis selkeälukuisia, eivät erityisen monitulkintaisia, mutta kuitenkin kiinnostavia lähinnä henkilöiden ajatusmaailman ja reaktioiden vuoksi. Kokoelman nimi Normaalia elämää saa lukijan miettimään, onko nimi osittain ironinen. Toisaalta novelleissa kuvatut tilanteet vaikuttavat siksi epänormaaleilta, että ne luovat vastakohdan henkilöiden normaalielämälle. Esimerkiksi novellissa Toimittaja kuvataan, miten arkisten ja pienten juttuaiheiden  tylsistämä toimittaja joutuu kesken kesäisen juttukeikkansa setvimään mahdollista hukkumisonnettomuutta.

Huomionarvoista

Kirjailija Maarit Verronen on koulutukseltaan tähtitieteilijä.

Teemoja

ihmisten väliset suhteet
oikeudenmukaisuus

Lukion kurssit

3 novelli kirjallisuuden lajina

Tuore maa

Missä ollaan?

Tuore maa on novellikokoelma, joka sisältää kahdeksan kertomusta. Tapahtumapaikkoja on siis useita. Etupäässä ollaan Yhdysvaltojen itärannikolla, mutta myös Seattle, Rooma, Lontoo ja Thaimaa ovat tarinoiden tapahtumaympäristöjä.

Kenestä kerrotaan?

Koska kyseessä on novellikokoelma, ei yhtä päähenkilöä ole. Useassa tarinassa kuitenkin esiintyy nuori intialaistaustainen mies nimeltä Kaushik. Hän menettää varhain äitinsä eikä oikein kunnolla toivu tästä. Myöhemmin hänestä tulee sotavalokuvaaja. Niminovellissa Tuore maa nuori äiti saa vieraakseen muualla asuvan leski-isänsä, joka haluaa tutustua tyttärenpoikaansa eikä saa kerrottua tyttärelleen, että on löytänyt uuden rakkauden. Novelli Pelkkää hyvyyttä puolestaan kertoo sisaruksista: sisko kutsuu luokseen pitkään teillä tietymättömillä olleen veljensä, jonka alkoholiongelman koko perhe tietää, mutta mistä kukaan ei halua puhua. Ei kuulu kenellekään –novellissa kirjakaupassa työskentelevälle nuorelle Sangille kosijat soittelevat kotiin. Täydelliseltä tuntuva poikaystävä tuottaa hänelle kuitenkin pettymyksen. Novellien henkilöt ovat enimmäkseen nuoria aikuisia

Mistä on kysymys?

Novellit käsittelevät bengalilaistaustaisten (=intialaisten), Yhdysvaltoihin muuttaneiden perheiden elämää. Huomion kohteena ovat ihmissuhteet sekä ristiriidat erityisesti vanhempien ja aikuistuneiden lasten välillä. Henkilöille perhesuhteet ovat tärkeitä, mutta joskus myös tukahduttavia. On paljon asioita, joita ei sanota ääneen.

”Hän oli tuntenut Chitran vain muutamia viikkoja, oli tavannut hänet kahdesti ennen avioliittoa. Siviilivihkimisen jälkeen oli nautittu pieni päivällinen hotellissa. ’Sukulaiset järjestivät koko jutun’, hän selitti ikään kuin kieltäytyen vastuusta. Tämä huomautus ahdisti minua enemmän kuin mikään mitä isä oli siihen mennessä sanonut. Isä ei ollut mikään myötäilijä, ja minä tiesin, ettei kukaan olisi rohjennut etsiä hänelle uutta vaimoa, ellei hän olisi itse ehdottanut sitä.  ’Kaushik, minä en jaksanut’, hän sanoi. ’En jaksanut tulla tyhjään taloon joka ilta.’ ”

Teemoja

parisuhde

perhe

perinteet

itsensä ja oman elämäntapansa löytäminen, aikuistuminen

Huomionarvoista

Tarinat ovat novelleiksi melko pitkiä, useiden kymmenien sivujen pituisia, miltei jo pienoisromaaneja siis. Novellit ovat sujuvalukuisia: teksteissä on hyvin kirjoitettua dialogia ja taitavia kuvauksia sekä ympäristöstä että henkilöiden kokemuksista.

"Musiikkisiivestä he löysivät huoneen, jossa oli sohvia ja nuottitelineitä. Nurkassa oli pikkuflyygeli ja sen edessä kaksi roskasäiliötä täynnä kertakäyttömukeja ja rutistettuja leipomon laatikoita. Isolla taitettavalla pöydällä oli kahvinkeitin ja pino käyttämättömiä mukeja."

Vaikka kertomukset ovat sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti kaukana suomalaisen lukijan maailmasta, on henkilöihin helppo samaistua.  Ainakin tarinoissa kuvatut vanhemmuus, sisarussuhteet ja aikuistuminen sisältävät paljon tuttuja  tunteita ja toiveita. Ylipäätään kokoelmassa  kuvattujen tunteiden kirjo teki minuun erityisen vaikutuksen. 

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri
3 novelli kirjallisuuden lajina

6,8 nykykirjallisuus