Korkea aika (Laura Lähteenmäki)

Kuka, missä ja milloin?

Korkea aika on perhetarina, jonka aikajänne ylettyy vuodesta 1948 nykypäivään. Keskeinen henkilö on nuorena evakkona Hämeeseen muuttanut Anna. Tarina kuvaa Annan perheen elämää neljässä polvessa.

Kaiken alku on Annan ja Olavin liitto ja perhe-elämä, jota he alkavat niukoista lähtökohdistaan rakentaa sodanjälkeiseen Hämeeseen. Tarina päättyy Annan ja hänen lapsenlapsenlapsensa yhteiseen hetkeen, jossa keskeisenä puheenaiheena on vuosikymmeniä sitten Suomesta lähtenyt isoisoisä, Olavi. Onko hän vielä elossa?  Mihin ja miksi hän oikeastaan lähti?

Kirja on moninäkökulmainen. Kirjassa on ulkopuolinen kertoja, mutta aina luvun vaihtuessa näkökulmakin vaihtuu. Luvut on otsikoitu esimerkiksi "Anna, 1948" tai "Olavi, 1970".

Mitä kirja kertoo maailmasta ja ihmisistä?

Tämä on kysymys, jota pyydän oppilaita pohtimaan minkä tahansa romaanin tai novellin luettuaan.  Korkea aika on tarina, jonka yksityiskohtien kuvaileminen tuntuu turhalta, kun kysymys on elämän suurista asioista ja niiden kokemisesta. Kirjan kannen kuvituksena on musteläiskämäinen profiilikuva. Ehkä sen on tarkoitus viestiä, että todellisuuden ja sen vaikutukset voi nähdä ja kokea monella eri tavalla. Elämässä ei ole olemassa yhtä todellisuutta tai kokemusta, jonka voisi jakaa toisen ihmisen kanssa, vaan jokaisella on omansa. Esimerkiksi perheenjäsenen kuolema merkitsee jokaiselle eri asioita. Yksi menettää kasvinkumppaninsa, toinen tulevat lapsenlapsensa ja kolmas kadottaa elämänilonsa yleisesti.

Korkea aika kuvaa mielestäni myös sitä, kuinka yksilön teoilla on seurauksensa ja vaikutuksensa myös läheisten ihmisten elämään. Jos asioista ei puhuta, vaikutukset ovat usein aika ikäviäkin. Puhumatta jääneet asiat jokainen taas tulkitsee omalla tavallaan. Surkuhupaisin esimerkki tarinassa liittyy perheen isän päätökseen jättää perheensä ja siihenastinen elämänsä. Hän jättää talon vaimolleen ja ostaa tälle lähtiäislahjaksi  väritelevision. Näin hän uskoo hyvittäneensä pieleen menneen yhteiselämän. Vaimo mykistyy ja suree koko loppuelämänsä selvittämättä jääneitä asioita.

Kirjan keskeinen pohdiskelun kohde on hyvin kiteytetty kansiliepeen sitaatissa. "Kai tyttö oli selittänyt itselleen äsken puhutut, ei niin mukavat perhesuhteet monin tavoin, ja he tuijottivat toisiaan kuin arvioiden, kuinka paljon toinen kesti suoraa puhetta ja missä kohtaa asiat oli syytä sanoa hellemmin."

Kirjasta toisaalla:

Kirjakaapin kummitus

Ullan luetut kirjat

Kissani Jugoslavia

Missä ollaan?

Pajtim Statovcin kirjassa on kaksi tarinalinjaa: toinen lähtee 1980 -luvun Kosovosta ja toinen nykyhetken Suomesta, Helsingistä.

Kenestä kerrotaan?

Keskeiset henkilöt, minäkertojat, ovat äiti Emine ja poika Bekim. Oman tarinansa alussa äiti on nuori kosovolaistyttö, joka menee naimisiin ja perustaa perheen. Hänen tiensä kulkee Kosovosta Suomeen sotaa pakoon. Tarinan päättyessä hän on lapsensa aikuiseksi kasvattanut leskirouva.

Parikymppisen pojan tarina alkaa nykyhetkestä, mutta se sisältää takaumia, joissa hän muistelee lapsuuttaan ja perheensä vaikeaa sopeutumista Suomeen. Opiskelijapojan elämä vaikuttaa juurettomalta ja levottomalta. Mystinen elementti tarinassa on baarissa tavattu kissa, jonka kanssa poika ystävystyy ja joka käyttäytyy kuin ihmiset.

Tärkeä henkilö tarinassa on myös perheen isä, Bajram, jota ei oikein voi kuvailla kovin mukavaksi tyypiksi. Isä hallitsee vaimoaan ja viittä lastaan autoritaarisesti. Inhimilliseksi isän tekee se, että hän kärsii ehkä eniten perheen ja oman asemansa romahtamisesta pakolaisuuden myötä. Kotimaassa hankituilla taidoilla ja arvostuksella ei uudessa asuinmaassa ole mitään käyttöä. Niinpä entinen opettaja päätyy luukuttamaan varastettua tavaraa ja lakkaa yrittämästä sopeutua.

Mistä on kyse?

Kosovolaisperhe pakenee sotaa 1990 -luvun alussa Suomeen eikä oikein onnistu sopeutumaan. Ulkopuolisuuden tunne jää pysyväksi. Perheenjäsenet eivät osaa tai halua tukea toisiaan.

Kenelle voi suositella?

Kaikille niille, jotka haluavat tarkastella pakolaisuutta "sisältä päin". Kirjan luettuaan voi ymmärtää, miltä tuntuu muuttaa Suomeen ja yrittää sopeutua. Pakolaisuuden lisäksi kirja kuvaa mielestäni sitä, että oman perheen historia kulkee ihmisen mukana ja muovaa häntä. Kiinnostavaa on myös lukea, miltä Suomi ja suomalaiset näyttävät muualta tulleen silmin.

Huomionarvoista

Kirjailija Pajtim Statovci (s.1990) on itse muuttanut kaksivuotiaana Kosovosta Suomeen. Hän opiskelee yleistä kirjallisuustiedettä sekä televisio- ja elokuvakäsikirjoittamista Helsingissä. Kissani Jugoslavia on saanut Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014.

Kirja on lainattavissa e-kirjana Lappeenrannan maakuntakirjastosta.

Teemoja
pakolaisuus
ulkopuolisuus
perhe
homoseksualisuus
parisuhde

Lukion kurssit
1 vieraasta kulttuurista kertova teos
4 vaikuttava teos
nykykirjallisuus

Tuore maa

Missä ollaan?

Tuore maa on novellikokoelma, joka sisältää kahdeksan kertomusta. Tapahtumapaikkoja on siis useita. Etupäässä ollaan Yhdysvaltojen itärannikolla, mutta myös Seattle, Rooma, Lontoo ja Thaimaa ovat tarinoiden tapahtumaympäristöjä.

Kenestä kerrotaan?

Koska kyseessä on novellikokoelma, ei yhtä päähenkilöä ole. Useassa tarinassa kuitenkin esiintyy nuori intialaistaustainen mies nimeltä Kaushik. Hän menettää varhain äitinsä eikä oikein kunnolla toivu tästä. Myöhemmin hänestä tulee sotavalokuvaaja. Niminovellissa Tuore maa nuori äiti saa vieraakseen muualla asuvan leski-isänsä, joka haluaa tutustua tyttärenpoikaansa eikä saa kerrottua tyttärelleen, että on löytänyt uuden rakkauden. Novelli Pelkkää hyvyyttä puolestaan kertoo sisaruksista: sisko kutsuu luokseen pitkään teillä tietymättömillä olleen veljensä, jonka alkoholiongelman koko perhe tietää, mutta mistä kukaan ei halua puhua. Ei kuulu kenellekään –novellissa kirjakaupassa työskentelevälle nuorelle Sangille kosijat soittelevat kotiin. Täydelliseltä tuntuva poikaystävä tuottaa hänelle kuitenkin pettymyksen. Novellien henkilöt ovat enimmäkseen nuoria aikuisia

Mistä on kysymys?

Novellit käsittelevät bengalilaistaustaisten (=intialaisten), Yhdysvaltoihin muuttaneiden perheiden elämää. Huomion kohteena ovat ihmissuhteet sekä ristiriidat erityisesti vanhempien ja aikuistuneiden lasten välillä. Henkilöille perhesuhteet ovat tärkeitä, mutta joskus myös tukahduttavia. On paljon asioita, joita ei sanota ääneen.

”Hän oli tuntenut Chitran vain muutamia viikkoja, oli tavannut hänet kahdesti ennen avioliittoa. Siviilivihkimisen jälkeen oli nautittu pieni päivällinen hotellissa. ’Sukulaiset järjestivät koko jutun’, hän selitti ikään kuin kieltäytyen vastuusta. Tämä huomautus ahdisti minua enemmän kuin mikään mitä isä oli siihen mennessä sanonut. Isä ei ollut mikään myötäilijä, ja minä tiesin, ettei kukaan olisi rohjennut etsiä hänelle uutta vaimoa, ellei hän olisi itse ehdottanut sitä.  ’Kaushik, minä en jaksanut’, hän sanoi. ’En jaksanut tulla tyhjään taloon joka ilta.’ ”

Teemoja

parisuhde

perhe

perinteet

itsensä ja oman elämäntapansa löytäminen, aikuistuminen

Huomionarvoista

Tarinat ovat novelleiksi melko pitkiä, useiden kymmenien sivujen pituisia, miltei jo pienoisromaaneja siis. Novellit ovat sujuvalukuisia: teksteissä on hyvin kirjoitettua dialogia ja taitavia kuvauksia sekä ympäristöstä että henkilöiden kokemuksista.

"Musiikkisiivestä he löysivät huoneen, jossa oli sohvia ja nuottitelineitä. Nurkassa oli pikkuflyygeli ja sen edessä kaksi roskasäiliötä täynnä kertakäyttömukeja ja rutistettuja leipomon laatikoita. Isolla taitettavalla pöydällä oli kahvinkeitin ja pino käyttämättömiä mukeja."

Vaikka kertomukset ovat sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti kaukana suomalaisen lukijan maailmasta, on henkilöihin helppo samaistua.  Ainakin tarinoissa kuvatut vanhemmuus, sisarussuhteet ja aikuistuminen sisältävät paljon tuttuja  tunteita ja toiveita. Ylipäätään kokoelmassa  kuvattujen tunteiden kirjo teki minuun erityisen vaikutuksen. 

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri
3 novelli kirjallisuuden lajina

6,8 nykykirjallisuus

Kaikki oikein

 Missä ollaan?

2000 -luvun Helsingissä / pääkaupunkiseudulla, vaikka mitään paikkoja tai kaupunginosia ei erikseen nimeltä mainitakaan. Välillä päähenkilö käy viikon lomalla Thaimaassa.

Kenestä kerrotaan?

Päähenkilö on kauneushoitolan työntekijä, noin 40 -vuotias Eevi. Toinen tärkeä henkilö kirjassa on Eevin mies Kari. Pariskunta on ollut naimisissa viisitoista vuotta.

Mistä on kysymys?

Eevi voittaa lotossa seitsemän miljoonaa euroa. Eevistä voitto tuntuu hienolta ja ansaitulta, koska hän on elänyt lapsuutensa ankaran pihissä perheessä, eikä aikuisiälläkään ole ollut rahaa liiaksi asti. Voitto huumaannuttaa pariskunnan mutta tuo myös joukon ongelmia mukanaan. Lapsellisen ja tunne-elämältään epäkypsän oloisen Karin alkoholinkäyttö lisääntyy hälyttävästi. Eevi puolestaan kokee rahan erkaannuttavan häntä läheisistään. Ystävät ja sukulaiset suhtautuvat äkkirikastuneeseen Eeviin monella eri tavalla. Eevin ja Karin parisuhde kriisiytyy, ja elämä vaikuttaa - rahan tuomista mahdollisuuksista huolimatta - näköalattomalta.

Kirjan teemoja

parisuhdeongelmat
rahan vaikutus ihmisiin
itsetunto ja identiteetti

Huomionarvoista

Teoksen dialogi on erityisen aitoa ja luontevaa
Taustamateriaalina on käytetty tutkimusta suomalaisista lottovoittajista (1997)

Kustantajan (Otava) julkaisema sivu kirjailija Anna-Leena Härkösestä

Lukion kurssit
6,8 nykykirjallisuus

Teemestarin kirja

Missä ollaan?
Skandinavian unionissa, Uudessa Qianissa. Tapahtumat sijoittuvat nykyisen Pohjois-Suomen alueelle, muun muassa Kuusamo mainitaan. Eletään tarkemmin määrittelemätöntä aikaa suuren katastrofin jälkeen. Aikaan liittyvinä ilmauksina tarinassa puhutaan entismaailmasta ja nykyismaailmasta, joka siis on tarinan kerrontahetkeä.

Kenestä kerrotaan?
Päähenkilö on noin 20-vuotias Noria Kaitio, josta isä on kouluttanut itselleen seuraajan teemestarin arvostettuun ammattiin. Yleensä teemestarit ovat miehiä, joten Norian rooli on poikkeuksellinen.

Mistä on kysymys? 

Makea vesi on vähissä. Sotilasdiktatuuri hallitsee Uuden Qianin aluetta, ja veden käyttö on tarkoin säännösteltyä. Vesiannokset eivät riitä ihmisille, ja he kehittelevät keinoja saadakseen itselleen lisää vettä. Veden hallinta ja hankinta  luo konflikteja valtaapitävien ja tavallisten ihmisten välille.

Kirjan teemoja

valta, vallankäyttö
ystävyys, uskollisuus
eettiset kysymykset
zeniläisyys

Huomionarvoista

Emmi Itäranta on kirjoittanut Teemestarin kirjan  sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on ilmestynyt Suomessa vuonna 2012 ja Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa vuonna 2014 nimellä Memory of Water. Käännösoikeudet on myyty 17 kielialueelle.

Kirjailijan kotisivu

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri
4 valta ja vallankäyttö, sukupuoli ja identiteetti
6, 8 nykykirjallisuus