Näytetään tekstit, joissa on tunniste rikos. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rikos. Näytä kaikki tekstit

maanantai 23. tammikuuta 2017

Yön sydän on jäätä ja Käärmeitten kesä (Virpi Hämeen-Anttila)


Virpi Hämeen-Anttilan dekkarisarja Yön sydän on jäätä (2014), Käärmeitten kesä (2015) ja uusimpana Kuka kuolleista palaa (2016) vievät lukijan aivan toisenlaiseen maailmaan kuin useimmat nykysuomalaiset dekkarit. Hämeen-Anttilan teokset sijoittuvat 1920-luvun Helsinkiin, jossa elämä vaikuttaa  nykyistä vaarallisemmalta ja nuoren valtion kasvukivut näyttäytyvät poliittisena levottomuutena.

Teosten päähenkilö on eräänlainen herrasmiessalapoliisi Karl Axel Björk, joka liikkuu taustansa vuoksi sujuvasti yhteiskunnan eri kerroksissa. Lakimies Kalle Björk on päivätyössä sisäasiainministeriössä, mutta avustaa vapaa-ajallaan poliisia, erityisesti parasta ystäväänsä, ylikonstaapeli Martti Ekmania.

Yön sydän on jäätä -teoksessa selvitellään pääasiassa Vesilinnanmäen vesisäiliöstä löytyneen kuolleen miehen tapausta, mutta mukana on myös kieltolain mukanaan tuomaa tohinaa sekä poliittisia jännitteitä vain muutama vuosi aiemmin käydyn  sisällissodan jäljiltä. Käärmeitten kesässä ratkaistavana on myrkytysmurhien sarja.

Molemmissa lukemissani dekkareissa keskeisessä osassa on myös päähenkilön yksityiselämä, joka on melko monimutkaista ja siksi kiinnostavaa. Kalle Björkillä on hiukan traumaattinen suhde lapsuudenperheeseensä. Toisaalta hänellä olisi paljonkin vientiä naismaailmassa, mutta hänen tuntuu olevan vaikea päättää, mitä oikeastaan haluaa. Vaihtoehtoina kun ovat suomalaisen älymystöperheen nuori Ida, hienostunut suomenruotsalainen Lisbet ja salaperäinen, venäläistaustainen Elena.

Suosittelen kirjaa niille, jotka pitävät perinteisistä dekkareista ja joita 1920-luvun ajankuva kiinnostaa. Helsinkiä kuvataan teoksessa varsin tarkasti. Onpa kirja etu- ja takaliepeessä kartatkin, joihin on merkitty tarinan tärkeimmät tapahtumapaikat. Teos antaa 1920-luvun Helsingistä monikulttuurisen kuvan, kuten jo Björkin naisystävien taustoistakin voi päätellä. Lisäksi Hämeen-Anttila antaa henkilöidensä käyttää omalle yhteiskuntaluokalleen ja yhteisölleen kuuluvaa kieltä. Ehkä hauskin esimerkki on Kalle Björkin apulainen, nuori kengänkiillottajapoika Frans Valkama:

  " Kyylat painu niihin toisiin mestoihin. Fundeerasin, että jonkun pitäis tulla jelppiin teitäkin. Kun te sanoitte, että gubbe on vaarallinen."

Lisää lukukokemuksia:

https://kirjanpauloissa.blogspot.fi

http://nuorenopettajattarenkirjablogi.blogspot.fi/




lauantai 17. lokakuuta 2015

Parturi

Kuka, missä, milloin?

Jalokiviliikkeen ryöstäjät kaappavat viereisen parturiliikkeen asiakkaat ja työntekijän panttivangeiksi. Paikalle kutsutaan äskettäin panttivankitilanteiden ratkaisukurssin käynyt naispoliisi, joka yrittää parhaansa mukaan saada tilannetta laukeamaan rauhanomaisesti.

Tarinassa ei varsinaisesti ole päähenkilöä. Kerronnan näkökulma vaihtuu useaan otteeseen.

Tapahtumat sijoittuvat loppukesän helteiseen Helsinkiin, 2000-luvulle.

Oma lukukokemus

Roman Schatzin kirjoittamassa kirjassa on 156 sivua, joten se on nopealukuinen. Lukemista sujuvoittaa myös se, että luvut ovat lyhyitä ja niissä on paljon dialogia. Kirjan tyypittäminen on vähän haasteellista. Olisikohan tämä surkuhumoristinen dekkari? Takakannessa teosta luonnehditaan näin:"Parturi on tiivis ja railakas satiiri yhteis- ja ehkä koko ihmiskunnankin nykytilasta." Parturi on mielestäni kompakti ja raikas, joskin uskottavuuden suhteen hivenen yliampuva teos.

Teemat

rikos
oikeudenmukaisuus
yhteiskunta

Lukion kurssit

2 dekkari
9 nykykirjallisuus

sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Murhia Gotlannissa

Kesän dekkariannoksena luin peräjälkeen Mari Jungstedtin kolme uusinta (suomennettua) dekkaria: Neljäs uhri, Viimeinen näytös ja Joka yksin kulkee.

Missä ollaan?

Gotlannissa, joka on kaikkien toistaiseksi ilmestyneiden Mari Jungstedtin dekkareiden (12) tapahtumapaikka. Saaren pääkaupunki on keskiaikainen, muurien ympäröimä Visby, joka on suosittu turistikohde kesäisin. Turistisesonki sekä Visbyssä järjestettävät erilaiset (kesä)tapahtumat kehystävät usein Jungstedtin dekkareiden tapahtumia.

Kenestä kerrotaan?

Jungstedtin dekkareissa seurataan visbyläistä poliisikuntaa, joka selvittää saarella tapahtuvia henkirikoksia. Keskeisiä hahmoja ovat rikoskomissario Anders Knutas ja hänen kollegansa Karin Jacobsson.  Lukija tutustuu sarjan edetessä poliisien henkilökohtaiseen elämään ja ihmissuhteisiin.

Kertomuksesta toiseen on mukana myös Tukholmasta Gotlantiin muuttanut tv-toimittaja Johan Berg. Hänen yksityiselämänsä on huomion kohteena erityisesti sarjan aiemmissa osissa.

Tarinoiden rikolliset tavataan sarjassa yleensä vain kertaalleen - murhan selvittyä heidät on passitettu kärsimään rangaistustaan. Poikkeuksen tekee sarjan viimeisimmissä kirjoissa esiintyvä  kaksoismurhaaja, joka aiemmin on päässyt pakenemaan visbyläisiä lainvartijoita.

Neljäs uhri -kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle pankkiryöstöstä. Pian yksi ryöstäjistä löytyy murhattuna autiotalon ulkohuussista. Murhan syy on  menneisyyden tapahtumissa, joita kirjassa valotetaan vähitellen.

Viimeinen näytös -dekkarissa etsitään murhaajaa, joka on syypää kuuluisan tv-toimittajan kuolemaan. Taustalta alkaa paljastua monisyinen intohimodraama. Myös sarjassa aiemmin poliisilta paenneen kaksoismurhaajan jäljille päästään.

Joka yksin kulkee -kirjassa kaksi pikkutyttöä siepataan, ja sieppausdraamasta kehkeytyy paljon muutakin. Rikoskomisario Anders Knutaksen yksityiselämä saa tässä kirjassa paljon huomiota.

Huomionarvoista

Jungstedtin dekkareiden avulla on mahdollista tutustua moniin kaunokirjallisuuden analyysin käsitteisiin. Tekstistä suorastaan pursuilee erilaisia kertojatyyppejä, vaihtuvia näkökulmia, tekstin aukkoja, takaumia ja dialogia.

Varsinkin kahdessa viimeisimmässä kirjassa luvut ovat kovin lyhyitä, joten kerronta on mielestäni kohtausmaista. Tällainen kerrontatekniikka on lukijalle toisaalta koukuttava, mutta toisaalta vaatii myös keskittymistä, sillä peräkkäisissä luvuissa näkökulma usein vaihtuu.

Gotlanti on Ruotsille kuuluva saari Itämeressä. Viime aikoina saari on päässyt uutisotsikoihin, koska Ruotsi on päättänyt avata uudelleen Gotlannissa sijaitsevan, jo kertaalleen suljetun sotilastukikohdan.

Pohdittavaa

Mitä dekkareiden alalajeja Mari Jungstedtin kirjat edustavat? Millä tavoin Jungstedtin dekkarit eroavat esimerkiksi Agatha Christien dekkareista (brittiläinen kultakauden dekkari)?
Miksi kerronnassa vaihdetaan näkökulmaa?
Keihin kirjojen henkilöihin on helppoa samaistua? Miksi?

Lukion kurssit

2 dekkari