Graniittimies

Missä ollaan ja kenestä kerrotaan?

Kirjan takakannen kuvaus kertoo olennaisen: "Ilja ja Klara ovat lähteneet kotimaastaan vapauden valtakuntaan, vannoen etteivät koskaan palaa. Nuori aviopari on vaihtanut nimeä ja kieltä, jättänyt kaiken. Kun Petrogradista tulee Leningrad, alkaa vaikea elämä."

Sirpa Kähkösen Graniittimiehen tapahtumat alkavat vuodesta 1922, jolloin Ilja ja Klara hiihtävät metsiä myöten Suomesta Neuvostoliittoon. Tarina päättyy 1930 -luvun loppuun. Tosin kirjan viimeinen luku, eräänlainen epilogi, on toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta.

Sisällissodan jälkeiseen Suomeen pettyneet Klara ja Ilja ovat vakaasti rakentamassa uudenlaista yhteiskuntaa. Aluksi elämä - aineellisesta puutteellisuudestaan huolimatta - sujuukin. Ilja saa käyttöä insinöörintaidoilleen ja Klara perustaa ystävänsä kanssa toimintakeskuksen "Ilon sepät" Petrogradin katulapsille.

Pietarissa on paljon muitakin suomalaisia, ja vähitellen kasvava ystäväpiiri on pariskunnalle kuin perhe. Ystävien joukossa on sirkuslaisia, taiteilijoita, katulapsia ja  -kyllä!- myös liikemies vaimoineen.

Mikä puhuttelee?

Klara on mielestäni tarinan tärkein henkilö. Kirjan kaksi ensimmäistä osaa ovat realistista kerrontaa. Minä-kertojana on Klara. Kolmannessa osassa sen sijaan näkökulma vaihtelee, ja tunnelma muuttuu realistisesta jollain lailla impressionistisemmaksi. Kuvataan tunnelmia ja henkilöiden sisäisiä kokemuksia. Henkilöiden elämä muuttuu ulkoisesti epävarmaksi ja sekavaksi. Luottamus rakoilee, ja ystävät kääntävät toisilleen selkänsä.

Surullista tarinassa on, että lähes kaikki toivo murenee vähitellen. Klara on idealisti, joka on valmis elämään niin kuin opettaa. Vähitellen hän kuitenkin huomaa, että myös sosialistisessa yhteiskunnassa on välistävetäjiä ja omaa etuaan tavoittelevia ihmisiä. Sosialismi ei tehnytkään ihmisistä parempia. On surullista, että ihanteet eivät toteudu. Vielä surullisempaa on joutua toteamaan, että kaikki omat uhraukset ja tehty työ ovat olleet turhia.

Tämä on ehkä lohduttomin kirja, jonka koskaan olen lukenut. Se on myös vaikuttava, kiinnostava ja uskottava.

Surullista on myös tietää, että vaikka yhteiskuntajärjestelmät ja hallitsijat ovat vaihtuneet, katulapset eivät ole hävinneet Pietarista sadassa vuodessa mihinkään.


Muita huomioita

Kirjan kieltä on kehuttu sekä arvosteluissa että monissa kirjablogeissa. Olen samaa mieltä: kieli on kuvailevaa, ajatuksia herättelevää ja monitasoista.

"Eikä Klaraa ruumiin sairaus rikkonut. Klara mureni ihanteensa mukana. Suuria ajatuksia, betoniseiniä, käytäviä. Niitä sai purkaa maailmaan niin paljon kuin ehti ja jaksoi. Mutta ilon tuoja, hellä ja vilpitön, murskattiin."

"Veljeni vartija - en suostunut olemaan, älkää tekään siihen vedotko! Mutta kuulustelija ei vastaa, lehdet ropisevat valtavien pisaroiden alla. Miten se on mahdollista, puu, se on lähtenyt metsästä vaeltamaan, repinyt juurensa maasta, taivaltanut vaahteraharjanteilta tänne saakka, kumartunut siitä matalasta portista jonka läpi autot tälle pihalle tulevat. Tullut pihaan seisomaan, ropisemaan, varistamaan lehtensä, henkimäänmetsää. Eikä pois pääse enää."

Lukion kurssit

4 vaikuttava teos
6,8 nykykirjallisuus

Teemat
- historia
- ihmisen suhde ideologiaan
- vallankäyttö
- oikeudenmukaisuus
- väkivalta
- ystävyys

Pohdittavaa

- selvitä, miksi Suomesta lähdettiin Neuvostoliittoon 1920 -luvulla? Ketkä lähtivät? Mitä lähtijöiden kohtaloista tiedetään?
- kuka tai mikä oli/on graniittimies?
- millä tavoilla suhde ideologiaan (=sosialismiin)  ilmeni romaanin henkilöiden toiminnassa?

Jos luotain lähdet/ Pudotuspeli

Dekkareita ei blogissa ole vielä tähän mennessä käsitelty ollenkaan. Nyt niitä tulee kaksi samalla kertaa. Luin kirjat nopeassa tahdissa peräkkäin ja päädyin nyt esittelemään ne näin vertailevassa muodossa – ehkä siksikin, että toinen niistä oli mielestäni paljon parempi.

Esittelen kirjat lukemisjärjestyksessä. A on Tess Gerritsenin Jos luotain lähdet ja B Arne Dahlin Pudotuspeli.

Missä ollaan?

A Yhdysvalloista lähdetään, mutta tärkeimmät tapahtumat sijoittuvat eurooppalaisiin suurkaupunkeihin, Berliiniin ja Amsterdamiin.

B Tukholmassa, Ruotsissa. Eri kaupunginosia kuvaillaan tarkastikin. Tämä varmasti lisää uskottavuutta ja luo tuttuutta Tukholmaa tunteville lukijoille.

Kenestä kerrotaan?

A Tärkeimmät henkilöt ovat Sarah Fontaine, mikrobiologi, ja poliisin erikoistutkija Nick O’Hara.

B Päähenkilö on tukholmalainen lähiöpoliisi Paul Hjelm, joka tarinan alussa siirretään vastaperustettuun keskusrikospoliisin erikoisyksikköön. Myös muut erikoisyksikön poliisit tulevat tarinan aikana lukijalle tutuiksi. Osa tarinan viehätystä on seurata poliisiporukan ryhmäytymistä.

Mistä on kyse?

A Sarahin aviomies on kuollut tulipalossa berliiniläisessä hotellissa. Syntyy kuitenkin epäilys, että kuollut mies onkin joku muu, ja aviomies on kadonnut. Nick O’Hara alkaa tutkia tapausta. Pikkuhiljaa paljastuu, että kyseessä on sekava rikosvyyhti, jossa on mukana eri maiden tiedustelupalveluita.

Toinen tärkeä asia on Sarahin ja Nickin välisen romanttisen suhteen kehittyminen. Tämän juonipaljastuksen voi tehdä, koska suhdetta aletaan kehitellä niin alleviivaavalla tavalla heti alusta lähtien, että mitään ei varmasti jää epäselväksi.

B Keskusrikospoliisin uusi yksikkö perustetaan, koska Tukholmassa on murhattu kaksi liikemiestä muutaman päivän sisällä. Ryhmä alkaa selvittää tapausta ja yrittää pysäyttää murhaajan.

Ansiot ja heikkoudet (täysin subjektiivisesti arvioituna!)

A Tarina on trillerimäinen ja loppua koti erityisen tiivistunnelmainen, toimintaelokuvamainen. Miinusta sen sijaan ohuesta ja epäuskottavasta henkilökuvauksesta. Esimerkiksi Sarahin ammattia ei hyödynnetty tarinassa mitenkään, vaikka se aluksi tuotiinkin esiin. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla kaupan myyjä tai astronautti. Tarinassa hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja. Henkilöt eivät juuri kehity tarinan aikana vaan pikemminkin ovat jonkinlaisessa roolissa; pelastettava prinsessa ja harmaahiirestä sankariksi muuntuva mies, eräänlainen Superhessu siis. On myös hyvä tietää, mitä ovat FBI, CIA sekä Mossad, jotta tarinan punaista lankaa pystyy seuraamaan.

B Erikoisyksikön poliisit ovat sympaattisia ja lukijalle samaistuttavia heikkouksineen. Suomalaista lukijaa ilahduttavat suomalaiset tai suomalaissyntyiset hahmot. Paul Hjelm on tarinan päähenkilö, mutta välillä näkökulma vaihtuu, ja tilannetta tarkastellaan toisten poliisien tai murhaajan näkökulmasta. Heikkouksia ei tähän hätään tule mieleen. Tarina on suurelta osin uskottava. Erityistä on myös Thelonious Monkin jazzkappaleen Misterioson yksityiskohtainen kirjallinen kuvaus. Kappale on jopa eräänlainen motiivi tarinassa, sillä se soi moneen kertaan. (Kirjan luettuani kuuntelin Misterioson Youtubesta. Se onkin yllättävän hilpeä biisi!)

Joten - tulikin varmaan aika selväksi, kummasta kirjasta pidän enemmän.

Muuta

A Kirjailija Tess Gerritsen on amerikankiinalainen kirjailija ja sisätautilääkäri. Suurin osa hänen muusta tuotannostana sijoittuu sairaalamaailmaan.

B Kirjailija Arne Dahl on oikealta nimeltään Jan Arnald. Pudotuspeli on osa hänen kirjoittamaansa dekkarisarjaa, josta on myös tehty tv-elokuvia. Näitä kaksiosaisia tv-elokuvia esitetään kevättalvella 2015 Yle Fem –kanavalla.

Lukion kurssit

2 dekkarikirjallisuus

Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi

Missä ollaan? 

No nyt! Vaikka missä. Tapahtumat alkavat Ruotsista, mutta ehkä helpompaa olisi mainita sellainen maailmankolkka, jossa kirjan päähenkilö ei pitkän elämänsä aikana käy.

Kenestä kerrotaan, mistä on kyse?

Tarinan päähenkilö on ruotsalainen  Allan Karlsson, joka satavuoispäivänään karkaa vanhainkodista. Hulvattomien sattumusten täyteinen karkumatka on kertomuksen toinen tarinalinja. Matkan aikana Allanin seuraan liittyy joukko erikoisia ja keskenään hyvin erilaisia ihmisiä- ja myös eläimiä.

Toinen tarinalinja on Allanin muistelmat, joissa hän pikkuhiljaa etenee lapsuudestaan kirjan nykyhetkeen. Allanin pitkä elämä on ollut vähintäänkin värikäs. Hän on osittain vapaaehtoisesti, osittain pakotetusti matkustellut eri puolilla maailmaa ja tutustunut siinä samassa esimerkiksi useisiin valtionpäämiehiin.

Kirjan luonne

Kirjaa on kuvailtu veijariromaaniksi, ja suomalaiselle lukijalle tulee tietysti mieleen, että kirjailija  Jonas Jonasson on varmaankin Paasilinnansa lukenut. Kirjassa jopa viitataan Paasilinnaan kohdassa, jossa kirjan tärkeä naissivuhenkilö, Gunilla,  esitellään lukijalle. Kirjailija toteaa suunnilleen niin, että tällaisia henkilöitä voi olla vain Arto Paasilinnan romaaneissa. (!)

Paikoin Allanin tarinan käänteet tuovat  myös mieleen Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis -romaanin.

Kirjassa on myös jotain samaa kuin tässä blogissa aiemmin esitellyssä kirjassa Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville. Molemmissa kirjoissa epäodotuksenmukaiset ihmiset muodostavat lämminhenkisen yhteisön, jolla on yhteinen päämäärä.

Kenen kannattaa lukea?

Kirja on mielikuvituksellinen, hauska ja hyväntahtoinen. Allanin nuoruuden seikkailut käyvät jopa jonkinlaisesta historian oppitunnista. Ystävyyden merkitys korostuu Allanin pakomatkan aikana. Kirjaa voi siis suositella lukijalle, joka pitää vähän hulluista ja epärealistisista tarinankäänteistä. Tämä on ennen kaikkea hyvän mielen kirja.

Huomionarvoista

Kirjasta on tehty samanniminen elokuva.

Teemat

ystävyys
historia

vanheneminen

Kuningasajatus

Kuka, missä, milloin?

Jaan Krossin Kuningasajatus -romaanin tapahtumat sijoittuvat Viroon. Päähenkilö on nuori historiantutkija.  Aikatasoja on oikeastaan kolme: ensiksi ja ehkä tärkeimpänä  kirjan nimettömän minäkertojan elämä 1940 -luvun puolivälissä, toiseksi kertojan tutkimuskohteen Jüri Vilmsin elämänvaiheet ensimmäisen maailmansodan aikaan. Kolmas aikataso kertoo ruotsalaisen tutkimusmatkailijan S.A. Andreen huimapäisestä lentoyrityksestä pohjoisnavalle 1800 -luvun lopussa.

Sekä Jüri Vilms että S.A. Andree ovat todellisia historiallisia henkilöitä. Vilmsin elämän ja erityisesti kuoleman tutkiminen osoittautui 1940 -luvun Viron tilanteessa tulenaraksi aiheeksi. Tarinan nykyhetki kertoo ajasta, jolloin ensimmäinen neuvostomiehitys oli päättynyt Virossa, ja saksalaiset olivat vallassa ennen seuraavaa (ja sittemmin vuosikymmeniä kestänyttä) neuvostomiehitystä. Epäluulon ja terrorin ilmapiiri hallitsi ihmisiä.

Mitä erityistä?

Krossin tapaan tekstissä on paljon historiallisia yksityiskohtia ja eräänlaisia sisäkertomuksia, joten lukeminen on -ainakin minulle- paikoin vähän työlästä. Toisaalta kirjassa keskeistä on rakkauskertomus ja nuorten ihmisten elämän kohtalonhetket, joten jännite kuitenkin säilyy.

Kerrontateknisesti mielenkiintoista on, että päähenkilön kokemukset sekoittuvat välillä Jüri Vilmsin kokemuksiin. Näitä kohtia lukiessaan joutuu miettimään, kenestä kerrotaan ja mikä tarkoitus kokemusten "samaistamisella" on. Onko kirjailija halunnut kuvata kahta elämää, joissa sattumoisin on samanlaisia piirteitä? Vai onko tarkoitus osoittaa, että ihmisinä kokemuksemme harvoin ovat täysin ainutlaatuisia, vaikka ehkä itse haluaisimmekin uskoa niin?  Paras esimerkki tällaisesta "samaistamiskohtauksesta" lienee kirjan surullinen loppukohtaus. (Ei enempää juonipaljastuksia tähän kohtaan!)

Osa kirjan tapahtumista sijoittuu myös Suomeen, kohtalokkaana keväänä 1918.

Teemoja

rakkaus
valta, vallankäyttö
historia
rohkeus

Lukion kurssit

4 vaikuttava teos
(5 klassikko?)

Syvyydestä

Missä ollaan?

1950 -luvun Tallinnassa. Kirjan päähenkilön tekemän arkeologisen löydön myötä päästään vilkaisemaan myös keskiaikaista Tallinnaa.

Kenestä kerrotaan? Mistä on kyse?

Syvyydestä -romaanin päähenkilö ja minäkertoja on noin kolmekymmentävuotias Peeter Mirk. Kertomuksen alussa hän on juuri palannut työleiriltä Siperiasta, johon hänet  oli karkotettu kahdeksan vuotta aiemmin tuhansien maanmiestensä tavoin. Ennen karkotustaan Peeter oli ehtinyt valmistua juristiksi Tarton yliopistosta.

Palattuaan Viroon Peeter pääsee töihin arkeologiselle kaivaukselle. Eräänä päivänä hän löytää keskiajalla eläneen Tallinnan arkkipiispan jälkeensä jättämän kirjoituksen. Peeter salaa löytönsä työtovereiltaan ja päättää selvittää  tekstin sisällön ja arvon ennen kuin luovuttaa sen neuvostoviranomaisille.

Kirja kuvaa hyvin toisen maailmansodan jälkeisen Neuvosto-Viron ilmapiiriä ja ihmisten sopeutumista uuteen tilanteeseen, kun niin monet Viron tasavallan aikaiset asiat - kuten omaisuus ja yhteiskunnallinen asema - olivat saattaneet tyystin "nollautua"sosialistisen järjestelmän myötä. Elämää vaikeutti myös kuoleman, katoamisten ja pakolaisuuden myötä murentuneet ystävyys- ja perhesuhteet.

Jaan Kross valottaa henkilöidensä elämäntarinoita useilla sisäkertomuksilla. Näin henkilökuvat syvenevät, ja yhteiskunnallisen todellisuuden kuva laajenee. Kirja antaa vaikutelman, että sota jälkiselvittelyineen vaikutti lähes kaikkien virolaisten elämään epäoikeudenmukaisella ja mielivaltaisella tavalla. Työleirituomioita ja muita rangaistuksia oli jaettu melko sattumanvaraisin perustein, eivätkä Siperiasta kotiin palaavat ihmiset - lähes kymmenen vuoden jälkeenkään - olleet varmoja, keneen uskaltavat luottaa, kun alkavat rakentaa itselleen uutta elämää.

Kenelle suosittelen?

Viron (lähi)historiasta kiinnostuneille kirja on uskoakseni mieluisaa luettavaa. Krossin polveileva tyyli vaatii hiukan tavallista enemmän keskittymistä, mutta on lopulta palkitsevaa: tunnelmat ja henkilökuvat ovat tarkkoja ja uskottavia.

Teemoja
oikeudenmukaisuus
ystävyys
historia

Lukion kurssit
4 vaikuttava teos
5 kirjallisuuden klassikko

Pohdittavaa
Miten tulkitset kirjan loppuratkaisun? Millä tavoin Andreaksen libelli vertautuu Viron (kirjassa kuvatun ajan) yhteikunnalliseen todellisuuteen?

Kaunis sydän

Missä ollaan?

Tarinan tapahtumat alkavat El Salvadorista, Väli-Amerikasta, jossa käydään veristä ja julmaa sisällissotaa. Enimmän aikaa ollaan kuitenkin Kaliforniassa, jonne päähenkilö pakenee sodan jaloista.

Kenestä kerrotaan?

Kirjan päähenkilö on Ana, joka tarinan alussa on pikkutyttö. Tarina etenee kahdessa aikatasossa. Toinen kerrontalinja  alkaa Anan sotakokemuksista El Salvadorissa ja etenee  katolisen luostarin kautta kotiapulaisaikaan kalifornialaisperheessä. Toinen tarinataso kertoo ajasta, jonka Ana viettää rakastettunsa sairasvuoteen äärellä.

Anan lisäksi keskeisiä henkilöitä ovat Trellisin perheen jäsenet: vanhemmat ja kaksi lasta.

Mistä on kysymys?

Kaunis sydän on ennen kaikkea ihmissuhdetarina, rakkauskertomus. Tapahtumien aikajänne on parikymmentä vuotta, ja siinä ajassa Ana kasvaa lapsesta keski-ikäiseksi naiseksi. El Salvadorista pelastuttuaan hän päättää ryhtyä nunnaksi, ja viettääkin nuoruutensa luostarissa. Luostarin johtajatar kuitenkin lähettää hänet ennen luostarilupauksen antamista  puoleksi vuodeksi lastenhoitajaksi Trellisin perheeseen. Puoli vuotta venyy ensin vuodeksi, sitten toiseksi ja lopulta kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Näkökulma tarinassa on Anan, joka on varsin sympaattinen ja helposti samaistuttava hahmo. Teksti on sujuvaa ja helppolukuista, ja siinä on paljon dialogia.

Huomionarvoista

Kirjailija Cecilia Samartin on psykoterapeutti, joka on työskennellyt latinalaisamerikkaisten siirtolaisten parissa. Kirjan takakannen mukaan monilla hänen asiakkaistaan on ollut traumaattisia kokemuksia, joista he kuitenkin ovat selviytyneet. Samartin on saanut ideoita kirjoihinsa asiakkaidensa tarinoista.

kirjailijan kotisivu

Teemoja

rakkaus
parisuhde
vanhemmuus
siirtolaisuus
sota

Lukion kurssit

1 vieras kulttuuri (kulttuuriympäristö tosin antaa tässä ehkä kehyksen tapahtumille eikä ole erityisemmin tarkastelun kohteena)
4 vaikuttava teos (kirja on hiukan viihteellinen vaikuttavaksi romaaniksi, mutta kirjan aiheet, sodan julmuuksista toipuminen ja eettisten asioiden pohtiminen ovat joka tapauksessa vaikuttavia aiheita)

Kafka rannalla

Missä ollaan?
Japanissa; ensin Tokiossa ja sitten Takamatsussa, Shikokun saarella. Kirjan henkistä miljöötä onkin sitten paljon vaikeampaa kuvailla. Ollaan sekä reaalimaailmassa että henkilöiden mielenmaisemissa, nykyhetkessä, menneisyydessä ja tavallaan myös ajasta riippumattomassa tilassa. Tarinassa esiintyy kynnyskivi, jonka sisäänkäynnin auettua päähenkilö voi matkustaa eräänlaiseen ajattomaan tilaan, jossa hän pääsee tapaamaan itselleen tärkeää keski-ikäistä henkilöä nuorena.

Kenestä kerrotaan?

Tarinassa on useita mielenkiintoisia henkilöitä, jotka ovat kaikki merkityksellisiä tarinan kulun kannalta. Päähenkilöitä ovat kuitenkin 15 -vuotias kotoaan karannut Kafka Tamura sekä kuusikymppinen mies nimeltä Nakata. Kafka äiti on lähtenyt matkoihinsa pojan ollessa vielä pieni. Kafkasta on kasvanut yksinäinen ja melko surullinen nuori mies.

"Shikokuun, minä päätän. Lähden sinne. Minulla ei ole mitään erityistä syytä mennä nimenomaan Shikokuun, karttaa katsoessa vain alkoi tuntua siltä."

Kafka ei tee karkumatkaansa hetken mielijohteesta, vaan on suunnitellut sitä pitkään. Hänen tarkoituksenaan lienee - joko tietoisesti tai alitajuisesti - selvittää, kuka hän oikeastaan on ja miksi hänen äitinsä lähti aikanaan pois.

Toinen päähenkilö, Nakata, on yksinkertainen, hiukan hidasälyiseltä vaikuttava luku- ja kirjoitustaidoton mies, joka kuitenkin osaa puhua kissojen kieltä.

Mistä on kyse?

Tarinassa on jonkinlaisen vaellusromaanin ja myös kehitysromaanin piirteitä. Mukana on myös paljon yliluonnollisia tai vähintäänkin epärealistisia, surrealistisia tapahtumia, joita lukija saa tulkita omalla tavallaan. Taivaalta sataa makrilleja ja iilimatoja, kynnyskiveltä mennään ja tullaan ajattomuuden tilaan ja tavataan toisen maailmansodan aikana metsään eksyneitä sotilaita. Apuna toimii materiaton ei-henkilö, joka esiintyy eri hahmossa tarinan eri vaiheissa. Tarinan paha hahmo tappaa kissoja pyydystääksen näiden sielut jättiläismäiseen huiluunsa. (!)

Osa tapahtumista on kuitenkin realistisia ja tarinan kerronta on ilmeikästä ja mukaansatempaavaa. Erikoisten henkilöiden vastapainona esiintyy tavallisista tavallisin nuori mies, rekkakuski Hoshino, joka lupautuu auttamaan luku-ja kirjoitustaidotonta Nakataa kynnyskiven etsinnässä.

Huomionarvoista

Kirjassa on intertekstuaalisia viittauksia muun muassa kreikkalaisen Oidipuksen tarinaan. Osa tapahtumista sijoittuu pieneen takamatsulaiseen kirjastoon, ja ylipäätään kirjallisuutta ja lukemista pidetään tarinassa arvossa.

Kirja on paksu. Lukemassani pokkariversiossa on 639 sivua, mutta tarina on tosiaan mukaansatempaava.

Kirjailija Haruki Murakami on suosittu japanilainen kirjailija, jonka kirjoja on käännetty 34 eri kielelle (todetaan lukemani kirjan takakannessa).

Lukukokemuksesta

Kirjan tunnelma on viehättävä, mystinen ja omaperäinen. En osaa verrata kirjaa mihinkään aiemmin lukemaani teokseen. Kepeä vertauskohta ehkä löytyy Hayao Miyazakin kiehtovista animaatioelokuvista, joissa myös on rinnakkaistodellisuuksia ja puhuvia kissoja. Korostan kuitenkin, että Kafka rannalla -kirjassa uidaan pajon syvemmissä vesissä.

Teemoja

identiteetti
yksinäisyys
perhe
seksuaalisuus
ulkopuolisuus

Lukion kurssit

4 vaikuttava teos (vaatii lukijalta itsenäistä pohdintaa, ei ihan helposti pureskeltava)
8 nykykirjallisuus