Meklareita, hippejä, hamstereita (Marina Lewycka)

Miksi? 
Lewyckan kirja oli lukupiirikirjamme. Olin tätä ennen lukenut samalta kirjailijalta "Traktorien lyhyt historia ukrainaksi" tai oikeastaan alkukielisen "A Short History of Tractors in Ukranian".  Kesti hetken ennen kuin pääsin vauhtiin kirjan kanssa, mutta tarina oli loppujen lopuksi aika vetävä.

Mistä ja kenestä kerrotaan? 
(Tämäkin) kirja on perhetarina. Eläkeikäiset englantilaisvanhemmat Marcus ja Doro ovat nuoruudessaan eläneet kommuunissa, Solidaarisuustalossa, jossa heidän lisäkseen asui joukko ihmisiä, kukin erimittaisia aikoja. Kommuunin periaatteisiin kuului muun muassa lasten yhteiskasvattaminen. Vuosia yhteisessä kommuunissa asuneet ihmiset ja erityisesti siellä varttuneet lapset tunsivat myöhemminkin elämässään yhteenkuuluvuutta. Marcuksella ja Dorolla on kolme lasta: Serge, Clara sekä downin syndroomaan sairastava Uuli-Anna.
Kirjan nykyhetki on 2000- luvun finanssikriisin aikaa. Marcuksen ja Doron poika Serge on lähtenyt Cambridgeen tekemään väitöskirjaa, mutta työkenteleekin Lontoon Cityssä meklarina. Hän ei ole uskaltanut kertoa urakäänteestään kulutuskriittisille vanhemmilleen, joiden tietää vastustavan henkeen ja vereen kapitalismin ilmiöitä, kuten pörssikeinottelua. Sergen sisar Clara työskentelee kotikaupungissaan luokanopettajana ja näkee työssään päivittäin köyhyyden ja sivistymättömyyden aiheuttamaa tuskaa oppilaidensa elämässä.

Paitsi yksilöitä, Lewycka kuvaa henkilöitään myös jollain tavalla "koneiston" osasina. Kun Lontoon Cityssä pyöritellään osakkeita ja tehdään erilaisia johdannaiskauppoja, tavalliset doncasterilaiset pinnistelevät saadakseen maksettua lainansa. Meklareiden varsin itsekkäistäkin syistä (Lewyckan mukaan) tekemät päätökset vaikuttavat siis tavallisten ihmisten elämään joskus traagisellakin tavalla.

Tarina sijoittuu Englantiin, 2000-luvun pörssikuplan paisumisen ja puhkeamisen aikaan. Keskeisintä tarinassa ovat kuitenkin ihmissuhdekysymykset, jotka tavallaan ovat ajattomia. On kysymys vanhempien ja aikuisten lasten välisistä arvomaailmojen ristiriidoista, sisarusten välisestä solidaarisuudesta, menneisyyden tekojen vaikutuksesta nykyhetkeen, parisuhteen muodostamisen vaikeudesta ja niin edelleen.

Hyvää: Henkilöt olivat ristiriitaisia ja siksikin todentuntuisia

Huonoa: Tarinan loppupuolella tuntui, että mopo alkoi jo keulia. Ihan kuin kirjailija ei oikein olisi jaksanut kirjoittaa tarinaansa loppuun asti. Toisaalta "överiksi" laittaminen saattaa olla myös tietoinen valinta.

Korkea aika (Laura Lähteenmäki)

Kuka, missä ja milloin?

Korkea aika on perhetarina, jonka aikajänne ylettyy vuodesta 1948 nykypäivään. Keskeinen henkilö on nuorena evakkona Hämeeseen muuttanut Anna. Tarina kuvaa Annan perheen elämää neljässä polvessa.

Kaiken alku on Annan ja Olavin liitto ja perhe-elämä, jota he alkavat niukoista lähtökohdistaan rakentaa sodanjälkeiseen Hämeeseen. Tarina päättyy Annan ja hänen lapsenlapsenlapsensa yhteiseen hetkeen, jossa keskeisenä puheenaiheena on vuosikymmeniä sitten Suomesta lähtenyt isoisoisä, Olavi. Onko hän vielä elossa?  Mihin ja miksi hän oikeastaan lähti?

Kirja on moninäkökulmainen. Kirjassa on ulkopuolinen kertoja, mutta aina luvun vaihtuessa näkökulmakin vaihtuu. Luvut on otsikoitu esimerkiksi "Anna, 1948" tai "Olavi, 1970".

Mitä kirja kertoo maailmasta ja ihmisistä?

Tämä on kysymys, jota pyydän oppilaita pohtimaan minkä tahansa romaanin tai novellin luettuaan.  Korkea aika on tarina, jonka yksityiskohtien kuvaileminen tuntuu turhalta, kun kysymys on elämän suurista asioista ja niiden kokemisesta. Kirjan kannen kuvituksena on musteläiskämäinen profiilikuva. Ehkä sen on tarkoitus viestiä, että todellisuuden ja sen vaikutukset voi nähdä ja kokea monella eri tavalla. Elämässä ei ole olemassa yhtä todellisuutta tai kokemusta, jonka voisi jakaa toisen ihmisen kanssa, vaan jokaisella on omansa. Esimerkiksi perheenjäsenen kuolema merkitsee jokaiselle eri asioita. Yksi menettää kasvinkumppaninsa, toinen tulevat lapsenlapsensa ja kolmas kadottaa elämänilonsa yleisesti.

Korkea aika kuvaa mielestäni myös sitä, kuinka yksilön teoilla on seurauksensa ja vaikutuksensa myös läheisten ihmisten elämään. Jos asioista ei puhuta, vaikutukset ovat usein aika ikäviäkin. Puhumatta jääneet asiat jokainen taas tulkitsee omalla tavallaan. Surkuhupaisin esimerkki tarinassa liittyy perheen isän päätökseen jättää perheensä ja siihenastinen elämänsä. Hän jättää talon vaimolleen ja ostaa tälle lähtiäislahjaksi  väritelevision. Näin hän uskoo hyvittäneensä pieleen menneen yhteiselämän. Vaimo mykistyy ja suree koko loppuelämänsä selvittämättä jääneitä asioita.

Kirjan keskeinen pohdiskelun kohde on hyvin kiteytetty kansiliepeen sitaatissa. "Kai tyttö oli selittänyt itselleen äsken puhutut, ei niin mukavat perhesuhteet monin tavoin, ja he tuijottivat toisiaan kuin arvioiden, kuinka paljon toinen kesti suoraa puhetta ja missä kohtaa asiat oli syytä sanoa hellemmin."

Kirjasta toisaalla:

Kirjakaapin kummitus

Ullan luetut kirjat

Falling in love (Donna Leon)

Miksi?

Pidän dekkareiden lukemisesta - ainakin pieninä annoksina silloin tällöin. Donna Leonit huomaan lukevani suunnilleen sitä myöten kun niitä ilmestyy. Näyttää siltä, että tuottelias kirjailija julkaisee suunnilleen dekkarin per vuosi. Kaikkiaan venetsialaiskomisario Guido Brunettista kertovia dekkareita on julkaistu jo 25 kappaletta. Olen lukenut näistä Leonin Venetsia-dekkareista varmaankin toistakymmentä. Tämän kirjan luin kuitenkin alkukielellä - siis englanniksi.

Donna Leon on yhdysvaltalainen kirjailija, joka asuu Venetsiassa ja kirjoittaa englanniksi. Mielenkiintoista on, että  Brunetti-kirjasarjaa  ei ole käännetty italiaksi, koska Leon haluaa pysyä tuntemattomana nykyisessä kotimaassaan Italiassa.

Brunetti-dekkareiden lukemisessa viehättää ennen kaikkea lukijalle tutuksi käynyt päähenkilö perheineen ja työyhteisöineen. Kirjaa lukiessa tuntuu kuin pääsisisi itsekin hetkeksi mukaan venetsialaiseen elämänmenoon. Kun Brunetti lähtee ruokatunnilla kotiinsa syömään vaimon valmistamaa lounasta ja kulauttaa palan painikkeeksi lasillisen valkoviiniä, ei kulttuuripiirin ero voisi olla selvempi! Vai voisiko kukaan kuvitella suomalaispoliisin siemailevan grappaa "neuvoa antavalla" tauolla ja panevan päivittäin merkille naispuolisen kollegansa mekon materiaalia? Brunetti ei kuitenkaan mielestäni ole mikään snobi vaan ympäristönsä ja kulttuurinsa kasvatti.

Rikos

Kuuluisa oopperalaulajatar Flavia Petrelli joutuu kummallisen ahdistelijan kohteeksi. Brunetti on oopperamusiikin suurena ystävänä tuntenut Petrellin jo entuudestaan. Ahdistelu alkaa melko viattomasti valtavien ruusumäärien lahjoittamisella, mutta saa vähitellen yhä pelottavampia muotoja. Tarinassa liikutaan siis oopperan maailmassa - ihan konkreettisestikin. Brunetti kollegoineen piiloutuu oopperan kulisseihin saadakseen napattua Petrellin ahdistelijan.

Huomionarvoista

Kirjan viimeinen luku on maistiainen seuraavasta Brunetti-dekkarista "The waters of eternal youth".

Mobile Library (David Whitehouse)

Tarinasta

David Whitehousen Mobile library -kirjan päähenkilö on (englantilainen) koulupoika Bobby Nusku, jonka elämässä kipupisteitä riittää: äiti on kuollut ja isä käyttäytyy väkivaltaisesti. Koulussa kiusataan ja ystäviä ei juuri ole. Keskellä kurjuuttaan Bobby tutustuu Valiin, lähistöllä asuvaan yksinhuoltajaäitiin, jonka luona hänellä on pitkästä aikaa hyvä olla.

Tilanne ei kuitenkaan ole ongelmaton, ja niinpä Val tyttärineen päätyy lähtemään karkumatkalle Bobby mukanaan. Pakovälineenä heillä on käytöstä poistettu vanha kirjastoauto.

Piileskellessään metsikössä kolmikko tapaa Joen, miehen, joka myös on karkumatkalla, -tosin hiukan eri syistä kuin Bobby ystävineen.

Lukukokemus

Kirjan englanti on vaativampaa kuin esimerkiksi tässä blogissa esitellyn Fiona Gibsonin kirjan kieli. Sen vuoksi jotain saattoi jäädä ymmärtämättäkin, mutta pääsääntöisesti pysyin mukana juonen käänteissä. Tarina itsessään kuulostaa hiukan epäuskottavalta, mutta sen myötä käsitellään täysin uskottavia aiheita, kuten vanhempien ja lasten välisiä suhteita, rakkauden ja läheisyyden kaipuuta sekä elämän arvoja.

Erityistä

Pakomatkalla oleva joukkio lukee tarinan kuluessa paljon, mikä tietysti on ymmärrettävää, kun kulkuneuvona on kirjastoauto. Niinpä kertomus sisältää paljon viittauksia erilaisiin kirjoihin ja tarinoihin. Tästä osasta saa varmasti paljon irti sellainen lukija, joka tuntee englantilaista lasten- ja nuortenkirjallisuustraditiota.

Kerrontateknisesti huomiota herättää se, että käytännössä kirjan ensimmäinen ja viimeinen luku ovat samat. Kirja siis alkaa ennakoinnilla tulevasta.

As good as it gets? (Fiona Gibson)

Missä ollaan ja kenestä kerrotaan?

Fiona Gibsonin viihderomaani "As good as it gets?" kertoo neljättäkymmenettä syntymäpäiväänsä lähestyvästä lontoolaisesta Charlottesta ja hän perheestään.

Charlottella on nuorena saatu tytär, jonka biologinen isä ilmestyy kuvioihin lähes kirjaimellisesti "puskista". Perheen elämässä on samaan aikaan yhtä ja toista selviteltävää: isä Will on jäänyt työttömäksi, Charlotten ja Willin suhde vaikuttaa olevan jonkinlaisessa molemminpuolisessa turhautumisen tilassa ja perheen teinityttö Rosie kipuilee mallihaaveidensa kanssa.

Tarinan juoni on mukaansatempaava ja henkilöt melko uskottavia.

Chick-lit -kirjallisuus määritellään kirjallisuudeksi, joka käsittelee modernin naisen elämän ongelmia humoristisesti ja kevyesti. Voi olla, että opus siis lukeutuu tähän kategoriaan. Huumoria on mukana, ja mitä parempi kielitaito sitä viihdyttävämpi kirja tietysti on. Yksi oma tavoitteeni kirjan lukemisessa onkin parantaa kielitaitoa.

Mieleen jäänyttä

Englanninkielisten kirjojen lukeminen liittyy itselläni laajempaan tavoitteeseen oppia ymmärtämään (ja tuottamaan) entistä paremmin sekä kirjoitettua että puhuttua englantia. Näin ollen kirjaa lukiessa ilahdutti myös (käsitykseni mukaan) perienglantilainen miljöö ja  elämäntapa puutarhanhoitoineen, naapureineen ja maaseudulle suuntautuvine lomamatkoineen.

Norwegian Wood

Kuka, missä, milloin?

Tarina kertoo Watanabe-nimisestä nuoresta miehestä 1960-luvun lopun Japanissa. Kirjan takakansiteksti kuvailee Watanaben tarinaa seuraavasti: "- - hän ajelehtii hauraan ja aistillisen naisen välissä surun, intohimon ja seksin vietävänä."

Watanabe on yliopisto-opiskelija. Hänen hyvä ystävänsä on tehnyt itsemurhan. Ystävän tyttöystävä ja Watanabe surevat kumpikin kuollutta poikaa ja lähenevät toisiaan. Tyttöystävän, Naokon, mielenterveys kuitenkin järkkyy.

Watanabe tutustuu yliopistolla myös Midoriin, sinnikkääsen nuoreen naiseen, jonka elämäntilanne ei sekään ole helpoimmasta päästä.

Minkätyylinen kirja on?

Kirja on sävyltään aika melankolinen. Itsemurha on yksi keskeisistä teemoista. Tarinassa on kuitenkin mukana paljon nuoruuden elämäniloa. Päähenkilö, nuori mies, vaikuttaa aidon tuntuiselta henkilöltä. Hänet tekee mielenkiinoiseksi eräänlainen ulkopuolisuus, jonka turvin hän pystyy muodostamaan mielipiteensä melko riippumattomasti ja viihtyy hyvinkin erilaisten ihmisten seurassa. Watanabe on sopeutuva tarkkailija, joka suhtautuu ystäviinsä empaattisesti.

Oman seksuaalisuuden käsittely on melko suuressa osassa Watanaben tarinaa. Se, millä tavoin rakkaus ja seksi liittyvät toisiinsa lienee yksi Watanaben kasvutarinan -jos sellaisesta haluaa puhua- aiheista.

Vastakkainasettelua syntyy itsetuhoisuuden ja mielenterveysongelmien sekä nuoruuden kaikkivoipaisen elämänvimman välille.

Kirjan nimi

Norwegian wood -nimi viittaa Beatles-yhtyeen 1960-luvun lopulla julkaisemaan kappaleeseen.


Kirjan teemoja

ystävyys
seksuaalisuus
itsemurha
nuoruus, opiskelijaelämä

Lukion kurssit

Iloiset hautajaiset

Kuka, missä, milloin?

Ljudmila Ulitskajan kirjoittama Iloiset hautajaiset kertoo venäläisten siirtolaisten yhteisöstä New Yorkissa. Tapahtumat sijoittuvat oletettavasti 1990-luvulle.

Tarinan alussa ollaan jättämässä jäähyväisiä Alikille, vakavasti sairaalle venäläismiehelle, joka osoittautuu eräänlaiseksi yhteisönsä keskushenkilöksi. Alik sairastaa kotonaan. Tarinan aikana lukuisa joukko hänen elämäänsä liittyneitä ihmisiä joko oleilee tai käy pyörähtämässä Alikin ja hänen elämänkumppaninsa Ninan kotona.

Tarinan lopussa ollaan hautajaisissa ja muistotilaisuudessa, jotka eivät ole aivan tavanomaisia tilaisuuksia.

Mistä on kysymys?

Mielestäni kirja kertoo siitä, miten ihmisten elämät kutoutuvat yhteen ja vaikuttavat toisiinsa. Alikin tarinan sisällä lukija tutustuu myös muiden henkilöiden -etupäässä naisten- tarinoihin.

Oma lukukokemus

Pidin kirjasta (kuten yleensäkin Ulitskajan kirjoista).Jotenkin odotin kirjan alkuasetelman perusteella, että tarina olisi melko synkkä. Siinä oli kuitenkin paljon lämpöä ja huumoriakin. Henkilöt oli mielestäni kuvattu kiinnostavina ja jollain lailla rosoisina. Kirjan luvut ovat melko lyhyitä. Teoksen sivumäärä on 185.

Teemoja

ystävyys
parisuhde
vanhemmuus
uskonto
maahanmuutto
kuolema

Lukion kurssit
?