Romaanin päänäyttämö on Afganistan. Tapahtumien aikaväli on vuodesta 1952 vuoteen 2010. Tapahtumat alkavat afganistanilaisesta maalaiskylästä, Shadbagista, jossa asutaan majoissa ja pestään pyykkiä virrassa. Eletään siis alkeellisissa oloissa. Myös Kabul tulee lukijalle tutuksi. Afganistanin lisäksi ollaan Ranskassa, Kreikassa ja Yhdysvalloissa.
Kenestä kerrotaan?
Romaanin tärkeimmät henkilöt ovat sisarukset Abdullah ja Pari. Kertomus alkaa heidän lapsuudestaan. Onnettomien olosuhteiden vuoksi he joutuvat eroon toisistaan ja tapaavat toisensa uudelleen vasta vanhuksina (juonipaljastus!) Romaanissa on oikeastaan yhdeksän eri kertomusta, jotka kaikki kerrotaan eri henkilön näkökulmasta. Osassa kertomuksista on minäkertoja, osassa taas ulkopuolinen kertoja. Kaikki henkilöt kuitenkin liittyvät lopulta Abdullahin ja Parin tarinaan tavalla tai toisella. Henkilöitä ovat esimerkiksi lasten eno Nabi, Shadbagin myöhempien aikojen huumekeisarin poika Adel, Kabulissa kirurgina työkentelevä kreikkalainen Markos sekä Abdullahin tytär Pari.
Mistä on kysymys?
Löysin surullisen keijun
siimeksestä paperipuun.
Tiedän surullisen keijun
jonka tuuli puhalsi pois.
Parin ja Abdullahin hyräilemä lastenlaulu toistuu kertomuksessa useaan otteeseen. Laulun sävy kuvaa koko tarinan tunnelmaa: läheisistään eroon joutuminen saa aikaan surun, joka sävyttää koko elämää. Oikeastaan kaikkia kirjan henkilöitä yhdistää jonkinlainen haavoittuvuus tai kärsimys - joko itse koettuna tai läheltä seurattuna.
Kirjan tarinat ovat sujuvasti kirjoitettuja, ja henkilöistä piirtyy lukijalle elävä kuva. On myös kiinnostavaa miettiä aina uuden tarinan alkaessa, miten se yhdistyy Abdullahin ja Parin tarinaan.
Mitä jäin miettimään?
Voisiko samantapainen tarina sijoittua Suomeen? Kadonneen jäljillä tv-ohjelmassa ollaan ehkä samantapaisten kysymysten äärellä. Romaanin tapahtumat toki liittyvät tiukasti Afganistaniin ja siellä vallinneeseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Läheisistään varhain eroon joutuneen lapsen kokemus saattaa kuitenkin olla tunnistettava muuallakin kuin romaanin kuvaamassa maailmassa.
"Mutta myös jotakin muuta, ja se kutsuu häntä eniten. Se on hänen näkökenttänsä reunalla, pakeneva varjo. Hahmo. -- Hän etsii hahmon kasvoja, mutta ne pakenevat häneltä, liukuvat pois aina, kun hän kääntyy katsomaan. Pari tuntee aukon avautuvan sisällään. Hänen elämästään on aina puuttunut jotain. Jotenkin hän on aina tiennyt sen. "Veli", hän sanoo tajuamatta puhuvansa ääneen. Tajuamatta itkevänsä."
Teemoja
perhe
oikeudenmukaisuus
sisaruus
Lukion kurssit
1 vieras kulttuuri (Myös Khaled Hosseinen aiemmat romaanit Leijapoika ja Tuhat loistavaa aurinkoa sopivat kurssin teemaan.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti